Penissyöpäpotilaan hoitopolku

Penissyöpä esiintyy tyypillisemmin esinahkan tai terskan alueella punoituksena, haavaumana, kasvannaisena tai ylimääräisenä kasvuna. Jos esinahka on ahdas, voi esinahkan alta tulla märkäistä tai veristä eritettä.

Penissyövän epäily käsitellään kiireellisenä. Urologi suunnittelee tarvittavat tutkimukset. Osastonsihteeri varaa vastaanottoajan ja sitä edeltävät tutkimusajat, jotka ilmoitetaan joko kirjeitse tai puhelimitse. Nämä varaukset näkyvät myös OmaTays-sovelluksessa. Tutkimukset ovat kiireellisiä, mutta eivät päivystyksellisiä.

Urologian poliklinikalla sinut tutkitaan ja tarvittaessa muutos valokuvataan. Jos koepalaa ei olla otettu vielä lähettävän yksikön toimesta, se voidaan ottaa urologin vastaanotolla.

Penissyövän levinneisyysastetta ennen leikkausta tutkitaan tapauskohtaisesti kuvantamistutkimuksin.

Tutkimusten jälkeen tapaat urologian erikoislääkärin hoitoneuvottelussa. Mahdollisen koepalavastauksen, kuvaustulosten, kliinisen tautitilanteen suhteen ja omien toiveittesi perusteella suunnitellaan tautiisi parhaiten sopiva hoito. Hoitoneuvotteluun voivat osallistua myös haluamasi läheiset. 

Moniammatillisessa työryhmässä syöpäsairauksien hoitoon perehtyneet erikoislääkärit perehtyvät tilanteeseesi asiakirjojen perusteella ja arvioivat tutkimustuloksiasi. Näiden perusteella he laativat yksilöllisen hoitosuosituksen syöpäsairautesi hoitoon. Tarkoituksena on taata kaikille potilaille yhtenäinen ja hoitosuosituksiin perustuva hoito. Työryhmään kuuluvat urologian erikoislääkäri, syöpätautien erikoislääkäri, radiologian erikoislääkäri, patologian erikoislääkäri ja sairaanhoitaja. Työryhmässä myös arvioidaan, onko sairautesi hoitoon tarjolla syövänhoitotutkimuksia. 

Penissyöpään sairastuminen vaikuttaa usein myös seksuaalisuuteen, kehon kuvaan ja itsetuntoon. Tähän liittyen sinun on mahdollista tavata urologian poliklinikalla asiantuntijasairaanhoitaja tai seksuaalineuvoja missä vaiheessa tahansa hoitoprosessia joko yksin tai yhdessä kumppanisi tai läheisesi kanssa. Myös puhelinkontaktit ovat mahdollisia. Ajan voit varata urologian poliklinikalta.

Syöpään sairastaminen mullistaa niin oman kuin läheisten elämän. Usein voi ilmetä tarvetta myös ulkopuoliselle keskusteluavulle.

Taysissa

Psykososiaalisen tuen yksiköstä on mahdollista saada tukea psyykkiseen jaksamiseen sairauden eri vaiheissa. Keskustelukäynneille voi osallistua yksin tai yhdessä läheisen kanssa. Ajanvarausta psykososiaalisen tuen yksikköön voit pyytää hoitavasta yksiköstä. Keskusteluapua ja tukea on tarjolla myös Pirkanmaan syöpäyhdistyksellä tai voit kääntyä oman alueesi terveyskeskuksen tai lähettävän yksikön puoleen, jos esimerkiksi etäisyys Taysiin on kohtuuttoman pitkä.

Pirkanmaan syöpäyhdistys tarjoaa henkilökohtaista tukea ammattilaisilta ja vertaistukihenkilöiltä. Pirkanmaan syöpäyhdistyksen toimintaan voit tutustua heidän verkkosivuillaan.

HUS:ssa

HUS:sa on psykososiaalisen tuen yksikkö, jossa toimii psykiatreja ja psykoterapeutteja. Lähetteen saa lähettävän lääkärin kautta. Lisäksi on mahdollisuus saada seksuaalineuvontaa urologian poliklinikan kautta. Riippuen tuen tarpeesta on myös mahdollisuus saada lähete ravitsemusterapeutille, fysioterapeutille ja sosiaalityöntekijälle.

Vaikka penissyöpä on sairautena harvinainen, tarjolla on myös vertaistukea kansallisesti sekä syöpäjärjestöjen tarjoamaa tukea ja apua.

• Penissyöpäpotilaiden suljettu Facebook-ryhmä

Penissyöpään on erilaisia hoitovaihtoehtoja.

Penissyövän hoidossa ensisijainen tavoite on poistaa syöpäkudos mahdollisimman säästävästi. Tavoitteena on säilyttää peniksen toiminta ja kosmeettinen ulkonäkö mahdollisuuksien mukaan.

Jos tauti on vain pienellä alueella terskassa, voi riittävä toimenpide olla pelkän kasvaimen poisto. Mikäli kasvain on laajempi, voidaan joutua poistamaan terska, jolloin peniksen kärki muotoillaan uudelleen ihosiirteellä. Jos syöpä kasvaa peniksen paisuvaiseen, joudutaan tekemään peniksen osittainen poisto. Jos syöpä kasvaa peniksen tyveen ja osittaisen amputaation jälkeen ei peniksen vartta jää riittävästi virtsaamiseen, on usein tarpeen poistaa penis kokonaan ja avata virtsaputki välilihan alueelle, jolloin virtsaaminen tapahtuu istualtaan. Peniskirurgia ei vaikuta virtsanpidätyskykyyn. Penissyöpä leviää ensimmäisenä nivusten imusolmukkeisiin. Useimmiten levinneisyysselvittelyihin kuuluu leikkauksen yhteydessä tehtävä vartijaimusolmuketutkimus, jossa nivusista poistetaan yksittäiset imusolmukkeet tutkittavaksi.  Jos patologin tutkimuksessa vartijaimusolmukkeessa todetaan syöpä, tehdään nivusten imusolmukkeiden poisto toisessa leikkauksessa.

Penissyöpä on sädeherkkä. Sädehoitoa käytetään esimerkiksi nivusten imusolmukkeisiin levinneessä taudissa. Sädehoito leikkauksen jälkeen parantaa ennustetta.

Sytostaatteja voidaan antaa ennen leikkausta pienentämään kasvainta tai sen jälkeen uusiutumisriskin pienentämiseksi. Levinneen taudin hoidossa sytostaattihoidolla pyritään jarruttamaan syövän etenemistä.

Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Palliatiivisen hoidon merkitys korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa ja kun syöpälääkehoidoista luovutaan, tällöinkin ihminen voi elää palliatiivisen hoidon turvin useita kuukausia. Palliatiivisen hoidon tarkoitus on auttaa sinua ja läheisiäsi saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu taudista huolimatta sekä lievittää sairaudesta johtuvia oireita ja kärsimystä. 

Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Saattohoidossa kuolevalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus valmistautua lähestyvään kuolemaan, ja tavoitteena on tarjota arvokas ja kivuton kuolema.

Penissyövän seurannan periaatteena on tunnistaa ongelmasi ajoissa ja tuottaa tietoa hoitosi laadusta, mutta aiheuttaa mahdollisimman vähän rasitetta. Sinulla on mahdollisuus ottaa tarvittaessa yhteyttä hoitavaan tahoon, mikäli sinulla ilmenee ongelmia tai kysymyksiä seurantakontaktien välillä. 

Kontrolliväli on tiheämpi ensimmäiset kaksi vuotta. Käyntejä ja kuvantamistutkimuksia harvennetaan kolmantena vuonna taudin luokituksesta ja imusolmukkeiden tilanteesta riippuen. Viiden taudittoman vuoden jälkeen seurannat voidaan pääsääntöisesti lopettaa.