Munuaissyöpäpotilaan hoitopolku

Suurin osa munuaiskasvaimista löytyy sattumalöydöksenä esimerkiksi viipalekuvauksen tai ultraäänikuvauksen yhteydessä. Tällöin kasvain on yleensä pieni, alle 4 cm kokoinen ja oireeton. Näistä kasvaimista noin 70-80% ovat pahanlaatuisia.

Kasvain voi suurentuessaan aiheuttaa verivirtsaisuutta, kylkikipua, kuumeilua, laihtumista tai esimerkiksi veriarvojen poikkeamia (korkea tai matala hemoglobiini, koholla oleva tulehdusarvo). Joskus hyvin kookkaan kasvaimen voi tuntea vatsanpeitteiden läpi. Munuaissyöpä voi lähettää etäpesäkkeitä mihin tahansa, mutta yleisimmät paikat ovat imusolmukkeet, keuhkot ja sisäelimet. Etäpesäkkeet voivat aiheuttaa erilaisia oireita riippuen sijainnistaan esimerkiksi luustosärkyä tai murtumia, keltaisuutta, vatsakipua tai hermostollisia oireita.

Munuaissyöpä tai -epäily luokitellaan yleensä kiireellisesti selvitettäväksi ja lähete pyritään käsittelemään kolmen arkipäivän sisällä sen saapumisesta. Urologian erikoislääkäri perehtyy lähetteeseen ja suunnittelee sinulle tarvittavat tutkimukset ja vastaanottajan. Osastonsihteeri varaa ja lähettää sinulle kutsun tarvittaviin tutkimuksiin ja laboratoriokokeisiin. Kutsu lähetetään postitse viiden arkipäivän sisällä lähetteen saapumisesta. Vastaanotolla käydään kanssasi läpi tutkimustulokset ja suunnitellaan jatkohoito. Tutkimukset ovat kiireellisiä, mutta eivät päivystyksellisiä.

Kun munuaiskasvainta epäillään ja lähetteesi on saapunut Taysin urologille eli virtsaelinkirurgille, sinulle ohjelmoidaan yleensä kiireellisenä vartalon tietokonekuvaus ja laboratoriokokeita. Tutkimusten jälkeen sinut kutsutaan kiireelliselle hoitoneuvottelukäynnille poliklinikalle.

Vartalon tietokonekuvauslöydöksiä saatetaan arvioida myös röntgenlääkärin kanssa ns. moniammatillisessa hoitokokouksessa ennen tai jälkeen vastaanottokäynnin.

Alustava käsitys munuaiskasvaimesta ja arvio taudin levinneisyydestä saadaan tyypillisesti kuvantamislöydöksen perustella. Tulkinnanvaraisessa tapauksessa voidaan kasvaimen luonne ennen hoitoa selvittää neulanäytteellä, jonka ottaa röntgenlääkäri useimmiten ultraääniohjauksessa. Tällaisessa tapauksessa sinut saatetaan kutsua suoraan vuodeosastolle neulanäytteen ottoa varten.

Lisätietoa

• Tietokonetomografia

Hoitoneuvottelukäynnillä arvioimme kasvainlöydöksen ja suunnittelemme jatkohoidon kanssasi. Kyseeseen voi tulla seuranta, erilaiset toimenpiteet tai lähete onkologille eli syöpälääkärille. Mikäli sinulla on runsaasti perussairauksia tai korkea ikä voidaan tarvita myös nefrologin eli munuaislääkärin tai geriatrin arvioita.

Munuaissyövän uusiutumisriski on riippuvainen syövän ominaispiirteistä (kasvaimen koko, aggressiivisuus ja levinneisyys). Hoitoon liittyvät riskit tulevat lähinnä yksilöllisistä tekijöistä (ikä, muu terveys, potilaan toiveet).

Munuaissyövän hoitosuosituksen antaa urologi ja se perustuu lääketieteellisiin tietoihin munuaissyövästä sekä yksilölliseen tilanteeseesi. Joskus eri hoitovaihtoehtoja on useita. Hoitovaihtoehtojen edut ja haitat käydään kanssasi läpi, jolloin omat toiveesi hoitosuosituksesta huomioidaan keskustelussa. Joskus hoitosuositus muodostetaan sinulle moniammatillisesti urologien, radiologien, patologien, sairaanhoitajan ja syöpälääkärien eli onkologien kokouksessa, joita järjestetään viikoittain (Moniammatillinen meeting, multidisciplinary meeting, MDT).

Moniammatillisessa työryhmässä syöpäsairauksien hoitoon perehtyneet erikoislääkärit perehtyvät tilanteeseesi asiakirjojen perusteella ja arvioivat tutkimustuloksiasi. Näiden perusteella he laativat yksilöllisen hoitosuosituksen syöpäsairautesi hoitoon. Tarkoituksena on taata kaikille potilaille yhtenäinen ja hoitosuosituksiin perustuva hoito. Työryhmässä myös arvioidaan, onko sairautesi hoitoon tarjolla tutkimuksellisia hoitoja. Mikäli on, hoitoneuvottelussa lääkäri kertoo sinulle sopivasta tutkimuksesta. Jos moniammatillisen työryhmän ehdottama hoitosuositus ei vastaan potilaan toivetta, voidaan tästä hoitoneuvottelun tuloksesta poiketa.

Hoitovaihtoehtoja ovat

• Seuranta
• Munuaissyövän leikkaushoito
• Vuodeosastohoito ja ja kotiutuminen munuaisleikatulla potilaalla
• Ablaatiohoito- eli paikallishoito
• Munuaissyövän lääkehoito
• Palliatiivinen hoito

Kuvantamistutkimusten yleistyttyä suurin osa munuaiskasvaimista löytyy sattumalta. Jos kasvain on pieni (alle 3 cm) ja kasvu hidasta (alle 5 mm vuodessa), ennuste on yleensä hyvä. Tällöin voidaan kasvainta jäädä seuraamaan ja hoitaa vasta, jos kasvain näyttää kasvavan nopeasti (yli 5 mm/vuosi). Erityisesti, mikäli olet iäkäs, sinulla on runsaasti perussairauksia tai mahdollisiin hoitoihin liittyy liian korkeita riskejä, voidaan pientä kasvainta jäädä seuraamaan.

Leikkaushoito voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, kuten tähystyskirurgisesti tai perinteisenä avotoimenpiteenä. Erikoislääkäri arvioi leikkaustavan yksilöllisesti. Munuaista voi lähestyä vatsaontelon kautta (laparoskopia) tai vatsaontelon takaisesta tilasta (retroperitonaalisesti). Pieni kasvain poistetaan munuaista säästäen (resektio), kun taas kookkaampi kasvain edellyttää koko munuaisen poistoa (nefrektomia). Jäljelle jäävä toinen munuainen pystyy yleensä huolehtimaan riittävästä munuaistoiminnasta. Munuaista säästävään kirurgiaan pyritään, mikäli se nähdään kokonaistilanne huomioiden teknisesti mahdolliseksi. Tarvittaessa munuaislääkäri arvioi munuaisten toiminnan riittävyyttä ennen tai jälkeen leikkauksen.

Mikäli kasvain kasvaa lisämunuaiseen tai on lähettänyt sinne etäpesäkkeen, voidaan lisämunuainen poistaa samalla kerralla. Jos tauti on lähettänyt vain yhden tai muutamia etäpesäkkeitä esimerkiksi imusolmukkeisiin tai sisäelimiin ja olet hyväkuntoinen, etäpesäkkeiden poistoa voidaan harkita joko samassa yhteydessä tai erillisessä leikkauksessa.

Kaikkiin hoitomuotoihin liittyy omat hyvä ja huonot puolensa sekä riskejä, jotka käydään läpi kanssasi hoitoneuvottelun yhteydessä.

Noin viikko ennen leikkausta on esikäynti, jolloin tehdään leikkauksen vaatimat esivalmistelut: verinäytteiden otto, tutustuminen hoito-osastoon, tarvittaessa on nukutuslääkärin ja hoitavan urologin tapaaminen. Esikäyntihoitaja ohjaa sinua tuon päivän tapahtumissa.

Leikkaukseen saavutaan yleensä vasta leikkauspäivän aamuna ravinnotta.

Munuaissyöpäleikkaus tehdään yleisanestesiassa eli nukutuksessa. Leikkauksen jälkeistä kipua hoidetaan tehokkaasti puudutuksin ja kipulääkkeillä. Mahdollista leikkauksen jälkeistä pahoinvointia hoidetaan ja sitä pyritään estämään lääkityksen avulla.

Leikkaussalista siirryt heräämöön toimenpiteen päätyttyä. Tarvittaessa leikannut lääkäri on jo tässä vaiheessa yhteydessä läheisiisi tai viimeistään vuodeosastolle siirryttyäsi.

Vointisi salliessa siirryt leikkausosaston heräämöstä jatkohoitoon vuodeosastolle, jossa toimenpiteen jälkeinen tarkkailusi jatkuu. Vuodeosastolla hoidetaan aktiivisesti mahdollista kipuasi. Aluksi ravitsemus toteutetaan laskimosuoneen annettavalla nestetiputuksella. Ravitsemus suun kautta aloitetaan hitaasti nestemäisellä ruualla. Liikkumisen voit aloittaa vähitellen vointisi mukaan joko leikkauspäivänä tai viimeistään seuraavana päivänä toimenpiteestä. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa sinua liikkumisessa.

Tähystysleikkauksen jälkeen kotiutuminen tapahtuu keskimäärin kolmen vuorokauden kuluttua leikkauksesta ja avoleikkauksen jälkeen noin kuuden vuorokauden kuluttua. Tarvittaessa osastohoitoa voidaan jatkaa omassa aluesairaalassasi tai terveyskeskuksessasi.

Alkuvaiheen toipuminen vie 4-6 viikkoa, mikä on yleensä myös sairausloman pituus. Tänä aikana on hyvä välttää ponnisteluja kuten kuntosalilla käyntiä, raskaiden esineiden nostelua ja matkustamista. Tähystysleikkauksen jälkeen toipuminen on yleensä nopeampaa avoleikkaukseen verrattuna. Tähystysleikkauksissa ompeleet ovat yleensä itsestään sulavia, eikä niiden erilliselle poistolle ole tarvetta.

Kontrollikäynti poliklinikalla on noin kuukauden kuluttua leikkauksestasi. Käynnillä lääkäri käy kanssasi läpi toipumistasi leikkauksesta ja kertoo poistetun kasvaimen mikroskooppisen tutkimuksen vastauksen (PAD).

Munuaiskasvaimen paikallishoitona voidaan käyttää mikroaaltoablaatiohoitoa (MWA), jolloin ihon läpi kuvantamisohjauksessa viedyllä antennilla kohdistetaan munuaiskasvaimeen mikroaaltoenergiaan perustuva lämpövaikutus, joka aiheuttaa kasvainkudoksen tuhoutumisen. Hoidon tavoite on kasvaimen parantaminen tai oireiden lievittäminen. Hoitomuoto soveltuu vain pienikokoisiin munuaiskasvaimiin (alle 3-4cm). Ablaatio voi olla vaihtoehto potilaille, joille ei sovellu leikkaushoito. Hoidon suorittaa toimenpideradiologi ja se on kertaluontoinen. Hoito annetaan yleensä nukutuksessa.

Hoitomuoto on uutta tekniikkaa, joten pitkäaikaistuloksia ei ole vielä käytettävissä. Haittavaikutukset, kuten vaikea kipu tai toimenpidealueen verenvuoto ovat harvinaisia. Munuaisen toiminta säilyy yleensä hyvänä, koska vain kasvainalue hoidetaan.

Hoitoa varten sinut kutsutaan päiväkäynnille Taysiin. Radiologian toimenpideosastolla sinut valmistellaan toimenpiteeseen. Itse lämpöhoito kestää alle 6 minuuttia. Tämän jälkeen sinua seurataan noin 6 tunnin ajan urologian vuodeosastolla, josta voit kotiutua samana päivänä. Nukutuksen jälkeinen samana päivänä kotiutuminen edellyttää, että sinulla on täysi-ikäinen hakija ja yön yli täysi-ikäistä seuraa.

Jos syöpäsi on levinnyt, tehdään hyväkuntoiselle potilaalle silti arvio munuaisen poistoleikkauksen hyödyistä. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy munuaisen poistosta, vaan monelle on tärkeämpää pikainen syöpälääkehoidon aloitus. Tätä varten sinut ohjataan syöpätautien lääkärin hoitoarvioon syöpätautien poliklinikalle.

Syöpälääkärit arvioivat vastaanotolla kokonaistilanteesi ja päätetään mahdollisten lisätutkimusten jälkeen syöpälääkityksen aloituksesta. Jos vointisi on jo kovin oireinen, vointiasi pyritään helpottamaan muilla keinoin kuin varsinaisella syöpälääkityksellä.

Munuaissyövän hoidossa ei käytetä solunsalpaajahoitoja, vaan lääkitys on pääosin tablettimuotoista ja perustuu syövän kasvusignaalin estämiseen. Lääkitykset ovat erityiskorvattavia. Saat ohjeistuksen syöpälääkäriltä sekä näihin lääkityksiin erikoistuneilta tablettihoitajilta, jotka seuraavat vointiasi hoitojen aikana.

Osalle potilaista voidaan käyttää myös elimistön puolustuskykyyn vaikuttavia lääkkeitä. Näitä kutsutaan immuno-onkologisiksi lääkkeiksi. Syöpälääkärisi arvioi näiden käytön mahdollisuuden.

Sädehoitoa annetaan lähinnä kivun lievittämiseen esimerkiksi luustopesäkkeiden aiheuttamaan kipuun sekä mahdollisten aivopesäkkeiden hoitamiseen.

Palliatiivinen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Oireenmukaista hoitoa annetaan sairauden vaiheesta riippumatta, joten oireiset potilaat voidaan ohjata palliatiivisen yksikön käynnille myös syöpälääkehoitojen rinnalla. Palliatiivisen hoidon merkitys korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa ja kun syöpälääkehoidoista luovutaan, tällöinkin ihminen voi elää palliatiivisen hoidon turvin useita kuukausia.

Palliatiivisen hoidon tarkoitus on auttaa sinua ja läheisiäsi saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu taudista huolimatta sekä lievittää sairaudesta johtuvia oireita ja kärsimystä. Palliatiivisessa hoidossa hyväksytään elämän rajallisuus, eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen hinnalla millä hyvänsä.

Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään tuetaan ja hoidetaan yksilöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoidossa kuolevalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus valmistautua lähestyvään kuolemaan, ja tavoitteena on tarjota arvokas kuolema. Saattohoitoon ei kuulu kuoleman jouduttaminen aktiivisesti.

Lue lisää:

• Palliatiivinen hoito
• Palliatiivinen yksikkö Taysissa
• Palliatiivinen talo Terveyskylässä

Seuranta järjestetään joko Taysin tai oman keskussairaalasi urologian poliklinikalla. Ensimmäinen leikkauksen jälkeinen seurantakäynti on noin kuukauden kuluttua leikkauksesta, jolloin kanssasi käydään läpi poistetun kasvaimen mikroskooppinen tutkimus (PAD). Tutkimuksesta käy ilmi kasvaimen tyyppi ja leikkauksen tulos. Tämän pohjalta sinulle suunnitellaan yksilöllinen seurantaohjelma. Mikäli kasvain on hyvänlaatuinen, jatkoseurantaa ei yleensä tarvita.

Yleisin seurantakäyntiväli on noin 6 kuukautta. Käyntiin sisältyy yleensä vartalon tietokonekuvaus. Eritystapauksissa esimerkiksi, jos sinulla on varjoaineallergia, käytetään munuaisten magneettikuvausta. Seurantakäynnillä tarkistetaan keskeiset laboratoriokokeet, jotka sinulta on otettu ennen vastaanottokäyntiä.

Kokonaisseuranta-aika vaihtelee taudin uusiutumisriskistä riippuen viidestä kymmeneen vuoteen. Etäpesäkkeiset taudit hoidetaan ja seurataan syöpätautien poliklinikalla yksilöllisen aikataulun mukaisesti.