Lymfoomapotilaan hoitopolku

Lymfooma voi ilmetä ja oireilla monella eri tavalla. Osalla potilaista ensimmäinen havainto on kivuton, kasvava imusolmuke, jonka potilas voi huomata myös sattumalta. Lisätutkimuksia tarvitaan, jos imusolmuke on kooltaan yli kaksi senttimetriä ja pysyy suurentuneena yli kolmen viikon ajan tai kasvaa hyvin nopeasti (päivissä) koko ajan kasvuaan jatkaen. Pieniä imusolmukkeita voi normaalistikin tuntua reaktiona tulehduksiin kaulalla, solisalueilla, kainaloissa tai nivusissa häipyen kuitenkin lähiviikkojen aikana.

Lymfooma voi aiheuttaa myös yleisoireita. Näitä ovat (usein iltapainotteinen) kuumeilu, merkittävä tahaton painonlasku ja poikkeava, runsas yöhikoilu, joka kastelee petivaatteet ja yöpuvun.

Jos havaitset yli kahden senttimetrin kokoisen imusolmukkeen, joka ei pienene muutaman viikon aikana tai sinulla on ylläkuvattuja yleisoireita pitkittyneesti eikä mikään tavallinen tulehdus tai muu sairaus tunnu selittävän oireita, varaa lääkäriaika terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai yksityislääkäriltä jatkotutkimusten käynnistämiseksi.

Lue lisää:

• Terveyskylän syöpätalo: lymfooma eli imukudossyöpä
• Kaikki syövästä: imukudossyöpä eli lymfooma

Lääkärin vastaanotto perusterveydenhuollossa

Vastaanottokäynnillä lääkäri tutkii sinut. Sinusta voidaan ottaa laboratoriokokeita, mutta normaaleinakaan ne eivät poissulje lymfooman mahdollisuutta. Lymfooman diagnoosiin tarvitaan aina koepala, jota varten sinut lähetetään sairaalaan jatkotutkimuksiin. Joskus harvoin ensimmäinen koepala voidaan ottaa jo perusterveydenhuollossa, mutta usein jatkossa tarvitaan vielä uusia koepaloja sairaalassa.

Lymfoomaepäilyyn liittyvä lähete luokitellaan kiireelliseksi. Lähete käsitellään sairaalassa 1-2 arkipäivän kuluessa sen saapumisesta. Lähetteen vastaanottavan erikoisalan lääkäri arvioi lähetteen ja suunnittelee tarvittavat lisätutkimukset. Tutkimukset ovat kiireellisiä, mutta vain harvoin päivystyksellisiä. Jos yleisoireet ovat hyvin voimakkaita tai vointisi muutoin heikko, jo lähettävä lääkäri voi arvioida tilanteesi päivystykselliseksi ja lähettää sinut päivystyksellisiin jatkotutkimuksiin sairaalaan. 

Näytteenotto sairaalassa

Lymfoomaepäilyssä ensimmäinen toimenpide sairaalassa on useimmiten imusolmukenäytteenotto. Näyte voidaan ottaa kirurgisesti (poistetaan kokonainen imusolmuke patologille arvioitavaksi), tähystystutkimuksessa (esimerkiksi maha-suolikanavasta) tai kuvantaohjatusti karkeaneulanäytteenä radiologin eli röntgenlääkärin toimesta.

Näytteen ottaa sen erikoisalan lääkäri, jonka erikoisosaamisalueella näytteenottokohde sijaitsee. Yleisimmin näytteitä ottavat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit, kirurgit ja radiologit. Ennen näytteenottoa sinut kutsutaan tarvittaessa sairaalaan näytteenoton suunnittelukäynnille. Käynnin yhteydessä lääkäri tutkii sinut ja kertoo tulevasta näytteenotosta. Sinulta voidaan ottaa myös verikokeita ja/tai tehdä lisäkuvantamisia näytteenoton suunnittelua varten. Jos lääkitykseesi kuuluu veren hyytymiseen vaikuttavia lääkkeitä, hoitava lääkärisi suunnittelee tarvittaessa toimenpidettä edeltävän tauon lääkityksessä. Näytteenottokohta voidaan varmistaa ennen näytteenottoa tai näytteenoton yhteydessä ihon päältä tehtävällä ultraäänitutkimuksella tai tietokonetomografiakuvauksella. Näyte voidaan ottaa joko paikallispuudutuksessa, nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa. Voit yleensä kotiutua samana tai seuraavana päivänä. Sinulle suunnitellun toimenpiteen mukaisesti saat tarvittaessa vielä henkilökohtaisesti yksityiskohtaisemmat valmistautumis- ja seurantaohjeet näytteenottoosi liittyen. Näytteen vastauksista ilmoitetaan sinulle puhelimitse tai kirjeitse sen mukaan, mitä olette sopineet näytteenoton ohjelmoineen lääkärin kanssa. Jos kyseessä on lymfooma, tapahtuu lymfooman jatkohoito tämän jälkeen syöpätautien poliklinikalla, syövänhoidon vuodeosastolla RS1 tai RS2 tai sädehoitoyksikössä. Myös Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lymfoomapotilaat hoidetaan Taysissa.

Kun lymfoomadiagnoosi on varmistunut, saat kutsun syöpätautien poliklinikalle jatkohoitoarvioon. Jo tässä vaiheessa, ennen syöpälääkärin vastaanottoa, sinun on hyvä käydä omalla hammaslääkärilläsi tarkistuttamassa hampaidesi kunto. Tarvittaessa saat kutsun myös lisäkuvantamis- ja laboratoriotutkimuksiin. Tehtyjen tutkimusten perusteella arvioidaan lymfooman levinneisyys ja muut hoidonvalintaan vaikuttavat tekijät.

Luuydinnäytteen otolla voidaan selvittää lymfooman mahdollista levinneisyyttä luuytimeen. Tutkimus ei vaadi mitään erityisvalmisteluja. Lääkäri ottaa puudutuksen jälkeen luuydinnäytteen joko rintalastasta tai selkäpuolelta lantiosta, suoliluun harjanteesta. Alustava tutkimustulos saadaan yleensä parissa päivässä, mutta erikoistutkimusten valmistuminen kestää huomattavasti kauemmin, jopa 3-4 viikkoa.

Lue lisää muista tutkimuksista:

• Tietokonetomografia
• Terveyskylä: PET-TT-tukimus
• Terveyskylä: Sydämen ultraäänitutkimus

Esitiedot

Ennen vastaanottoa sinulle tulee täytettäväksi esitietokyselyitä, jotka voit täyttää paperisena tai sähköisenä. Sähköinen lomake täytetään OmaTays-palvelussa, jonne pääset kirjautumaan verkkopankkitunnuksillasi. OmaTays -palvelun kautta voit myös seurata ajanvaraustietojasi.

Esitietolomakkeissa kysytään hampaidesi hoidon tilanteesta. Mikäli edellisestä hammaslääkäritarkistuksestasi / hammashoidostasi on kulunut yli vuosi, kehotamme sinua käymään hammaslääkärin arviossa jo ennen ensimmäistä syöpätautien käyntiä. Näin sinulle suunniteltava syövänhoito voidaan käynnistää mahdollisimman pian.

Hoitoneuvottelu tapahtuu yleensä ensimmäisellä syöpälääkärin vastaanottokäynnillä. Myös läheisesi ovat tervetulleita vastaanotolle. Aika ilmoitetaan sinulle puhelimitse tai kutsukirjeellä. Hoitoneuvottelukutsun yhteydessä saat ohjeet poliklinikkakäyntiin.

Hoitoneuvottelukäynti alkaa yleensä sairaanhoitajan tapaamisella. Sairaanhoitaja tarkistaa yhteystietosi ja lääkityksesi ajantasaisiksi, sekä tarkistaa painosi ja pituutesi. Jos sinulla on ollut painonlaskua, sinulta kysytään tarkemmin ravitsemuksestasi. Jos tupakoit, tehdään nikotiiniriippuvuustesti.

Sairaanhoitajan tapaamisen jälkeen tapaat lääkärin. Lääkärin vastaanotolla käydään läpi tutkimustuloksesi, niiden merkitys, syöpäsi hoitovaihtoehdot sekä niihin liittyvät hyödyt ja mahdolliset riskit. Tarvittaessa varataan täydentäviä lisätutkimuksia ennen hoidonaloitusta. Mikäli lymfoomasi voisi soveltua hoidettavaksi hoitotutkimuksen puitteissa, sinulle kerrotaan tällaisesta tutkimuksesta. Hoitoneuvottelussa lääkäri huomioi mielipiteesi ja jatkosuunnitelma ja hoitopäätös laaditaan yhdessä sinun kanssasi.

Sinulla on mahdollisuus ottaa käyttöön syövänhoidon verkkopoliklinikka, minkä kautta voit jatkossa ottaa lymfoomaan liittyvissä asioissa yhteyttä hoitohenkilökuntaan joustavasti viikon päivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta. Hoitohenkilökunta vastaa yhteydenottoosi arkisin toimistoajan puitteissa 1-2 arkipäivän kuluessa yhteydenotostasi. Saat tarkemmin tietoa syövänhoidon verkkopoliklinikasta hoitoneuvottelukäyntisi yhteydessä.
 

Lymfoomahoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti lymfooman alatyypin, levinneisyyden, biologisten ennustetekijöiden, potilaan muiden sairauksien, yleistilan ja toiveiden mukaisesti. Lymfoomadiagnostiikka ja hoitosuosituksen laatiminen voi joskus vaatia useamman erikoisalan asiantuntijoiden yhteisarviota kokonaistilanteesta. Tarvittaessa sinun tapauksesi käsitellään lymfoomatyöryhmässä. Siihen osallistuvat lymfoomien hoitoon perehtyneet syöpätautien, ihotautien, radiologian sekä patologian erikoislääkärit, laboratoriohematologian erikoislääkäri ja sairaanhoitaja. Työryhmä laatii potilaan kokonaistilanteeseen perustuen sinulle yksilöllisen hoitosuosituksen. Lopullinen hoitopäätös tehdään lääkärin vastaanotolla yhdessä sinun kanssasi huomioiden toiveesi ja kokonaistilanteesi.

Ensitietopäivä

Ensitietopäivä on tarkoitettu sinulle ja läheisillesi. Sen tavoitteena on tuoda esiin uusia ja rohkaisevia näkökulmia sairastumisen aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessasi. Jos mahdollista, läheisesi osallistuminen on suositeltavaa ja tukee selviytymistäsi omassa elinympäristössäsi. Ensitietopäivässä sinulla on mahdollisuus myös vertaistukeen ja samassa tilanteessa olevien ihmisten tapaamiseen.

Ensitietotilaisuudet

Lymfoomien hoito koostuu useimmiten syöpälääkehoidoista joko yksin tai yhdessä sädehoidon kanssa. Lymfoomia ei hoideta leikkaushoidolla yksittäisiä harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Lymfoomahoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti lymfooman alatyypin, levinneisyyden, biologisten ennustetekijöiden, potilaan muiden sairauksien, yleistilan ja toiveiden mukaisesti. Oireisissa ja/tai nopeakasvuisissa lymfoomissa hoito aloitetaan muutaman viikon kuluessa hoitoneuvottelusta, tarvittaessa jo nopeammin. Osa lymfoomista on hidaskasvuisia ja rauhallisesti käyttäytyviä. Jos lymfooman liittyvät oireet ovat hyvin vähäisiä tai tauti paikallinen, voidaan tällainen lymfooma joskus hoitaa pelkällä sädehoidolla tai edetä lymfooman osalta seurannassa ilman hoitoja.

Iholla esiintyvien lymfooma-alatyyppien hoito toteutuu iho- ja syöpätautiklinikan yhteistyönä: ihoon rajoittuneet ja lievempioireiset taudit hoidetaan ensisijaisesti ihotautipuolella, kun taas edenneet ja aggressiivisesti käyttäytyvät iholymfoomat hoidetaan useimmiten syöpätautiklinikassa.

Lymfoomien syöpälääkehoitoihin kuuluvat perinteiset solunsalpaajat eli sytostaatit, biologiset vasta-aineet, sekä muut uudentyyppiset kohdennetut syöpälääkehoidot ja soluterapiat. Yksilöllisen hoitosuunnitelmasi mukaisesti syöpälääkehoitosi toteutetaan joko syöpätautien vuodeosastolla, poliklinikalla ja/tai kotona otettavana tablettilääkityksenä.

• Lisätietoa syöpälääkehoidoista: Syöpälääkehoidot
• Voit katsoa Taysin Solunsalpaajahoitoa saavalle potilaalle -ohjausvideon

Tupakointi heikentää syöpälääkehoitojen tehoa. Tuemme sinua tupakoinnin lopettamiseen, ja saat halutessasi hoitajalta ja lääkäriltä apukeinoja tähän.

Sädehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Hoitoa varten sinulle tehdään sädehoidon suunnittelukuvaus eli tietokonetomografiakuvaus, jonka yhteydessä ihollesi tatuoidaan pienet merkit sädehoidon kohdistamiseksi. Mikäli sädehoito annetaan kaulalle tai pään alueelle, sinulle tehdään lisäksi muovinen maski pitämään hoidon aikana sädehoitoalueen mahdollisimman samanlaisessa asennossa.

Sädehoitolääkäri määrittää hoitoalueen laajuuden ja tarvittavien hoitokäyntien määrän. Hoitokäyntien määrä riippuu lymfooman tyypistä. Hidaskasvuisissa lymfoomissa voi riittää muutama sädehoitokäynti, nopeakasvuisissa lymfoomissa sädehoitokäyntien määrä vaihtelee 10-20 välillä riippuen lymfooman tyypistä ja aiemmasta hoitoherkkyydestä. Hoito toteutetaan arkipäivisin.

Jokaisella hoitokerralla röntgenhoitajat asettelevat sinut tarkasti samaan hoitoasentoon. Sädehoitoa toteutettaessa sädehoito kohdistetaan hoitokoneella lääkärin aiemmin määrittelemälle hoitoalueelle millimetrien tarkkuudella. Tämän mahdollistaa hoitolaitteen kuvantamisjärjestelmä, jolla sinut kuvataan jokaisella hoitokerralla. Sädehoitokäyntiin kuluu yleensä aikaa 15–20 minuuttia, mutta itse hoidon toteutus kestää tästä vain pienen hetken.

Sädehoitokoneet tuottavat hoidollista säteilyä ja hoitohetki on sinulle täysin huomaamaton ja kivuton. Sädehoidon jälkeen et myöskään itse säteile.
Sädehoito on paikallishoitoa ja siitä aiheutuvat haitat tulevat lievää väsymystä lukuun ottamatta vain sädetetylle alueelle. Hoidon loppuvaiheessa tai hieman sen jälkeen on hoitoalueen iho tyypillisesti hieman arka ja punoittava. Hoitohenkilökunta antaa sinulle ihonhoito-ohjeita sädehoidon alkaessa ja tarvittaessa sen aikana. Sädehoidon aikanakin aktiivinen normaali elämä on suositeltavaa. Liikunta ja ulkoilu virkistävät mieltä ja kehoa ja auttavat toipumisessa.

Tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa hoidon tehon varmistamiseksi ja myöhemmän syöpäriskin alentamiseksi. Lymfahoitoa ja hierontaa tulee välttää sädehoidon aikana.

Tietyissä lymfooma-alatyypeissä on parasta vähäoireisessa tilanteessa edetä lymfooman seurannassa ilman lymfoomahoitoja. Tämä mahdollistaa elämän ilman syöpähoitoihin liittyviä haittavaikutuksia eikä huononna ennustetta.

Aktiiviseuran tavoitteena on aloittaa hoito tarvittaessa oikea-aikaisesti. Suurin osa aktiiviseurannan aikana todetuista lymfoomien etenemisistä todetaan säännöllisten tutkimusten sijaan potilaan havaitsemien oireiden perusteella. Tämän vuoksi aktiiviseurannan ajaksi mahdollistetaan sujuva yhteydenottomahdollisuus hoitoyksikköön ja tarvittaessa järjestetään vastaanottokäyntejä ja tutkimuksia.

Lymfoomahoitojen jälkeisessä seurannassa suurin osa lymfoomien uusiutumista todetaan säännöllisten tutkimusten sijaan potilaan havaitsemien oireiden perusteella. Tiheänkään kuvantamis- tai vastaanottoseurannan ei ole voitu osoittaa parantavan ennustetta. Tämän perusteella säännöllisesti vastaanottokäyntien ja kuvantamistutkimusten merkitys seurannassa on vähäinen. Tärkeintä on sujuva yhteydenottomahdollisuus hoitoyksikköön, mikäli huolestuttavia oireita ilmaantuu. Seuranta suunnitellaan syöpätautien klinikan seurantaohjeiden mukaisesti yksilöllisesti kokonaistilanteesi mukaisesti ja toteutetaan pääosin etäkontakteina. Lymfoomahoitojen päättymisen jälkeen seuranta toteutuu syöpätautien poliklinikalla enintään viiden vuoden ajan. Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueiden lymfoomapotilaiden seuranta toteutetaan omalla hyvinvointialueella. Erikoissairaanhoidosta seurannan päättyessä laaditaan aina loppulausunto eli epikriisi, johon annetaan tarvittaessa myös seurantaohjeet.

Seurantakäyntien välillä sinulla on aina mahdollisuus ottaa yhteyttä hoitohenkilökuntaan syövänhoidon verkkopoliklinikan kautta tai soittamalla, mikäli koet sinua huolestuttavia oireita. Älä epäröi ottaa yhteyttä, jos epäilet taudin uusiutumista tai sinulla on muita syöpään tai sen hoitoon liittyviä kysymyksiä.

Lymfooman uusiutumiseen mahdollisesti viittavia oireita, joista sinun tulee olla yhteydessä syöpätautien poliklinikkaan:

• Merkittävä uusi imusolmukkeiden kasvu, katso edellä
• Tahaton merkittävä painonlasku (6 kuukauden aikana yli 10 % lähtöpainosta)
• Selittämätön kuumeilu (toistuvasti >38°C)
• Lisääntyvä, etenkin yöhön painottuva hikoilu. Hikoilu ei liity liikuntaan tai vaihdevuosiin.
• Selkeä voinnin heikentyminen ilman muuta selittävää syytä
• Jatkuva lisääntyvä kipu ilman muuta selittävää syytä, esimerkiksi tapaturmaa
• Muu poikkeava oire, joka on ollut taudin diagnoosin hetkellä ja jäänyt hoitojen myötä pois, mutta uusiutuu seurannassa

Lymfoomahoitojen myöhäishaittojen ehkäisy

Syöpälääkehoidot ja sädehoito saattavat lisätä sydän- ja verisuonisairauksien ja uuden syövän syntymisen riskiä. Voit itse vaikuttaa näihin riskeihin tupakoimattomuudella, monipuolisella ruokavaliolla, painonhallinnalla, liikunnalla sekä mahdollisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden, kuten verenpainetaudin, kohonneen kolesterolin ja diabeteksen hyvällä hoidolla. On tärkeä huomata myös mahdolliset hoitojen aiheuttamat myöhäishaitat ja niihin liittyvät oireet. Jos sinulle tulee uutta rasitushengenahdistusta, jalkojen turvotusta tai yleisvoinnin laskua, jotka eivät muilla syillä selity, ota yhteys hoitoyksikköösi.

Tukea syöpäpotilaalle ja läheisille

Syöpään sairastuminen kuormittaa mieltä ja tuo mukanaan epävarmuutta. Syövän läsnäolo voi heijastua ajatuksiin ja samaan aikaan koko arki voi muuttua hoitojen myötä. Tällaiset tunteet on hyvä tunnistaa. Mahdollisimman normaalin arjen eläminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen sekä aika auttavat. Lue saatavilla olevasta lisätuesta: Tukea syöpäpotilaalle ja läheisille

Uusiutunut tauti

Uusiutuneessa lymfoomassa diagnostiikka ja hoidot suunnitellaan aina potilaskohtaisesti samoin periaattein kuin taudin diagnoosivaiheessakin. Joissakin tapauksissa uusiutuneen lymfooman hoidossa voidaan käyttää kantasolusiirtoa:

Kantasolupotilaan hoitopolku

Lymfoomat ovat tyypillisesti hyvin hoitoherkkiä ja tauti voidaan usein joko parantaa tai saada oireettomaksi vuosien ajaksi. Joskus lymfooma kuitenkin kehittää keinot suojautua syöpälääkehoidoilta, jotka näin menettävät tehonsa. Tällöin potilaan kannalta on parasta siirtyä oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitoon.

Palliatiivinen hoito – Pirkanmaan hyvinvointialue

Palliatiivinen hoito – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 

Palliatiivinen poliklinikka – Kanta-Hämeen hyvinvointialue