Kilpirauhassyöpäpotilaan hoitopolku

Suomessa todetaan vuosittain noin 500 uutta kilpirauhassyöpää. Sairastuneiden ennuste on yleensä erinomainen eikä potilaiden eloonjäämisennuste eroa muusta väestöstä.

Kilpirauhassyövän tavallisin oire on kyhmy kaulalla. Tunnustellen havaituista kilpirauhasen kyhmyistä alle viisi prosenttia on pahanlaatuisia. Yleensä kyhmy ei aiheuta oireita. Jos kyhmy on kookas, oireena voi olla paineen tunnetta kaulalla, hengitysvaikeuksia tai äänen käheytymistä. On myös varsin tavallista, että kilpirauhassyöpä löytyy sattumalta muun syyn takia tehdyn kaulan ultraäänitutkimuksen yhteydessä.

Jos havaitset kyhmyn kaulalla tai muita kilpirauhassyöpään viittaavia oireita, varaa lääkäriaika terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta jatkoselvittelyä varten.

Vastaanottokäynnillä lääkäri käy läpi tiedossa olevat sairautesi, aiemmin sinulle tehdyt leikkaukset ja käytössäsi olevat lääkkeet. Lisäksi lääkäri voi tiedustella kilpirauhassyövän riskiä mahdollisesti lisääviä tekijöitä, esimerkiksi suvussasi esiintyviä syöpäsairauksia tai aiemmin saamaasi sädehoitoa. Vastaanotolla lääkäri tutkii kaulasi ja soliskuoppiesi alueen tunnustellen.

Jos kaulallasi todetaan kyhmy, tutkitaan kilpirauhasen toimintakokeet (TSH ja T4V) ja sinulle tehdään lähete kilpirauhasen ja kaulan ultraäänitutkimukseen (UÄ), jonka yhteydessä röntgenlääkäri ottaa tarvittaessa ohutneulanäytteen.

Kilpirauhasen tai kaulan ultraäänitutkimus

• Ultraäänellä voidaan tutkia pelkästään kilpirauhanen tai yleisemmin koko kaulan alue. Kaulan alueella ultraäänitutkimus on ensisijainen kuvantamistutkimus ja se on myös tarkin kuvantamistutkimus kilpirauhasen, näkyvien imusolmukkeiden ja sylkirauhasten sekä muiden pinnallisten rakenteiden tutkimiseen.
• Epäilyttävistä pesäkemuutoksista otetaan tarvittaessa ohutneulanäyte. Joskus näytteeseen ei saada riittävästi soluja, jolloin näyte voi jäädä riittämättömäksi ja tällöin näytteenotto voidaan joutua myöhemmin uusimaan. Ohutneulanäyte on kuitenkin turvallinen toimenpide: komplikaatiot ovat harvinaisia ja yleensä hyvin lieviä.

Tietokonetomografia ja muut kuvantamismenetelmät

• Tietokonetomografia (TT) on tarvittaessa erikoissairaanhoidossa tehtävä tutkimus, jolla saadaan laajemmin tietoa imusolmukkeiden ja syvempien rakenteiden tilanteesta selvitettäessä kilpirauhassyövän mahdollista levinneisyyttä
  • TT-tutkimuksessa käytetään yleensä laskimoon annettavaa varjoainetta, jota varten ennen tutkimusta asetetaan verisuonikanyyli
  • Kuvaus kestää muutamia minuutteja, mutta käyntiin on hyvä varata noin tunti aikaa
    • Linkki potilasohjeisiin
• Joissain tapauksissa kilpirauhassyövän levinneisyyttä voidaan selvittää myös niin sanotun isotooppikuvantamisen avulla, jossa annetaan nieltäväksi jodin isotooppi-131:ä sisältävä kapseli
  • Kuvaus suoritetaan kahden vuorokauden kuluttua, joten tutkimus vaatii kaksi käyntikertaa sairaalassa
  • Kuvaus kestää noin puoli tuntia, mutta käyntiin on hyvä varata ainakin tunti aikaa
    • Linkki potilasohjeisiin
• Magneettitutkimusta käytetään harvoin kilpirauhassyöpää sairastavien potilaiden kuvantamisessa

Kilpirauhasen ohutneulanäytteen vastaus

Tutkimuksiin lähettänyt lääkäri kertoo sinulle ohutneulanäytteen vastauksen. Jatkohoidon tai seurannan tarve määräytyy ohutneulanäytteen vastauksen mukaan.

Avoterveydenhuollon lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon, jos kilpirauhaskyhmy on epäilyttävä pahanlaatuisuuden suhteen neulanäytteen tai kuvantamistutkimusten perusteella. Lähetteeseen tarvitaan riittävät tiedot aiemmasta terveydentilastasi, oireistasi, tutkimuslöydöksistä, ultraäänitutkimuksesta ja neulanäytteistä. Lääkäri tekee lähetteen Tays kirurgian poliklinikalle.

Papillaarinen ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä

Papillaarinen kilpirauhassyöpä on yleisin ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä toiseksi yleisin kilpirauhassyövän alatyyppi. Molempien syöpien ennuste on yleensä erittäin hyvä ja ne ovat useimmiten parannettavissa.  Ensisijainen hoitomuoto on leikkaus, jossa poistetaan kilpirauhanen ja tarvittaessa kaulan imusolmukkeita. Radiojodihoitoa annetaan tarvittaessa leikkauksen jälkeen uusimisriskiä pienentävänä hoitona.

Medullaarinen kilpirauhassyöpä

Medullaarinen kilpirauhassyöpä on harvinainen kilpirauhassyövän alatyyppi. Sen ensisijainen hoitomuoto on kilpirauhasen ja kaulan imusolmukkeiden poistoleikkaus. Radiojodihoito ei tehoa medullaariseen kilpirauhassyöpään, mutta ulkoista sädehoitoa annetaan joskus uusimisriskiä pienentävänä hoitona leikkauksen jälkeen.

Huonosti erilaistunut ja anaplastinen kilpirauhassyöpä

Huonosti erilaistunut tai anaplastinen kilpirauhassyöpä on selvästi muita kilpirauhassyöpätyyppejä nopeakasvuisempi ja herkempi uusiutumaan. Nämä kasvaintyypit ovat harvinaisia. Leikkauksen jälkeen annetaan lähes aina sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmähoito.

Kilpirauhasen kasvainten leikkaushoito toteutetaan tavanomaisesti Tays Hatanpäällä.

Kun lähetteesi on saapunut Tays Hatanpään kirurgian poliklinikalle, kilpirauhaskirurgi arvioi lähetteesi ja määrittelee ennen poliklinikkakäyntiä tarvittavat verikokeet, kuvantamistutkimukset ja mahdolliset uudet neulanäytteet. Saat tiedon poliklinikka-ajasta ja mahdollisista lisätutkimuksista kirjeitse tai puhelimitse. Ennen poliklinikkakäyntiä toivomme, että täytät OmaTays-palvelussa kyselylomakkeet ja annat suostumuksen sähköiseen asiointiin. Vaihtoehtoisesti voit täyttää paperisen esitietolomakkeen ennen vastaanottokäyntiä.

Hoitoneuvottelussa saat lisää tietoa kasvaimen laadusta ja mahdollisesta leikkauksesta. Tietyissä tilanteissa kilpirauhaskyhmyn seuranta voi olla hoitovaihtoehto. Kilpirauhasen ohutneulanäytteiden tulokset jäävät joskus epäselviksi, jolloin neulanäytteitä voidaan joutua uusimaan ennen leikkauspäätöksen tekemistä. Kirurgi käy kanssasi läpi leikkauksen kulun, kuntoutumisen ja leikkausriskit. Yleisimmät kilpirauhassyövän leikkaukseen sisältyvät riskit ovat lisäkilpirauhasten vajaatoiminta, äänen käheys, leikkaushaavan tulehdus ja verenvuoto. Leikkauksen laajuudesta ja työnkuvastasi riippuen sairausloma on yleensä 1–3 viikkoa. Kilpirauhasleikkaukset tehdään nukutuksessa eli yleisanestesiassa.

Esikäyntihoitajan vastaanotolla sinut valmistellaan nukutusta varten ja saat valmistautumisohjeet leikkaukseen. Tarvittaessa tapaat nukutuslääkärin.

Kaulan imusolmukkeisiin levinnyt kilpirauhassyöpä

Jos kasvain on levinnyt kaulan alueen imusolmukkeisiin, tehdään leikkaus yleensä Tays Keskussairaalassa. Saat tällöin ensikäyntiajan korva- nenä ja kurkkutautipoliklinikalle. Asiasi käsitellään ennen poliklinikkakäyntiä moniammatillisessa kasvainkokouksessa, joka tekee suosituksen leikkaushoidon laajuudesta. Hoitoneuvottelussa tapaat korva-, nenä ja kurkkutautien lääkärin. Saat tietoa leikkauksen kulusta ja kuntoutumisesta sekä leikkaukseen sisältyvistä riskeistä. Leikkaukseen osallistuvat korva-, nenä, ja kurkkutautien lääkäri sekä kilpirauhaskirurgi. Osastohoidon kesto on yleensä 2–4 vuorokautta ja sairausloman tarve leikkauksen jälkeen on noin 2–3 viikkoa.

Kilpirauhassyöpäpotilaan opas

Leikkauksen ajankohta

Leikkauksen ajankohta sovitaan hoitoneuvottelukäynnin yhteydessä. Kilpirauhaskasvainten leikkaukset järjestetään kiireellisenä, noin 4 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta.

Valmistautuminen leikkaukseen kotona

• Käy suihkussa leikkausta edeltävänä iltana.
• Leikkausta varten tulee olla syömättä ja juomatta edellisestä illasta klo 00.00 lähtien
• Leikkauspäivän aamuna saat ottaa vain lääkkeet, jotka sinut on ohjattu ottamaan.
• Ota sairaalaan mukaan vakituiset lääkkeesi, astmasuihkeet ja insuliinit
• Mahdollisesta verenohennuslääkityksestä ja insuliineista saat erilliset ohjeet, noudata niitä.
• Jos sinulla on leikkausta edeltävästi tulehdusoireita, yskää, kurkkukipua, kuumeetta tai ripulia, ole yhteydessä hoidonsuunnittelijaasi. Leikkausta voidaan joutua siirtämään.

Potilasohjeet

• Toimenpiteeseen valmistautuminen Tays Hatanpäällä
• Tietoa Tays Hatanpään sairaalaan tulevalle potilaalle
• Fysiatrian ohjeita leikkaukseen tulevalle potilaalle
• Diabeteksen hoito-ohje operaatioon tullessa
• Tupakkatuotteiden käyttö ja leikkaukseen valmistautuminen
• Terveyskylän ohjeita kivunhoidosta leikkauksen jälkeen

Saapuminen leikkaukseen ja leikkausvalmistelut

Leikkauspäivän aamuna ilmoittaudu suoraan leikkausosastolle joko Tays Hatanpäälle tai Tays Keskussairaalaan saamasi ohjeen mukaisesti.

Hoitaja varmistaa, että olet noudattanut esikäynnillä saamiasi ohjeita lääkkeiden otossa ja ollut ohjeen mukaan syömättä ja juomatta. Sen jälkeen hoitaja ohjaa sinut vaihtamaan sairaalavaatteet päällesi. Omat vaatteesi ja tavarasi laitetaan leikkauksen ajaksi lukittavaan kaappiin. Veritulppien ennaltaehkäisemiseksi saat polvimittaiset tukisukat puettavaksi jalkoihin.

Leikkaava lääkäri käy vielä tapaamassa sinua ja käy leikkaukseen liittyviä asioita läpi kanssasi.

Saat tarvittaessa rauhoittavaa lääkettä leikkausta odottaessa

Leikkaussalissa

Leikkaus toteutetaan yleisanestesiassa eli nukutuksessa. Anestesiahoitaja hakee sinut odotustilasta leikkaussaliin. Leikkaussalissa laitetaan laskimokanyyli lääkkeiden antoa varten sekä asetetaan seurantalaitteita. Hengityksen turvaamiseksi asetetaan intubaatio- eli hengitysputki nukutuksen ajaksi. Leikkauksen aikana pää on lievästi taakse taivutettuna ja sen vuoksi niska saattaa olla arka toimenpiteen jälkeen. Leikkauksessa saatetaan laittaa dreeni eli laskuputki, jonka kautta leikkausalueelle kertyvä ylimääräinen neste pääsee poistumaan. Leikkauksen lopussa leikkaushaava usein puudutetaan kivunhoidoksi ja haavan päälle asetetaan haavateippi.

Leikkauksen jälkeen heräämö-valvonnassa

Leikkauksen jälkeen siirryt heräämöön tai valvontaosastolle. Jos kilpirauhanen on poistettu kokonaan, vietät ensimmäisen yön yleensä valvontaosastolla. Heräämöhoidon aikana huolehditaan tarvittavasta kipulääkityksestä ja seurataan vointia.

Mahdollinen osastolle siirtyminen tapahtuu voinnin salliessa muutaman tunnin kuluttua leikkauksen loppumisesta, ja voinnin salliessa saat syötävää sekä juotavaa. Jos leikkaus on suunniteltu päiväkirurgiseksi, pääset kotiutumaan 4–6 tunnin sairaalaseurannan jälkeen.

Kotiutuminen

Osastolta kotiudut voinnin salliessa yleensä seuraavana aamuna. Imusolmukepoistoleikkausten yhteydessä osastohoito jatkuu tavallisesti 2–4 päivää. Saat kotihoito-ohjeet kirjallisena. Mahdollinen laskuputki eli dreeni poistetaan ennen kotiin lähtöä.

Jos sinulle on tehty koko kilpirauhasen poisto, niin leikkauspäivän jälkeisenä aamuna tarkistataan kalsiumaineenvaihdunnan verikokeet. Verikokeiden perusteella päätetään kalsiumlääkityksen tarve ja annostus. Jos kalsiumarvo on erittäin matala, niin joudut mahdollisesti jäämään seurantaan sairaalaan. Kerro hoitajalle, jos sinulla on pistelyä tai puutumista sormissa tai suun ympärillä.

Toimenpiteestä toipuminen

Tarkemmat kuntoutusohjeet saat fysioterapeutilta ennen kotiutumista. Hikiliikuntaa ja raskaita ponnisteluja tulee välttää ensimmäisen kahden viikon ajan, kunnes haava on täysin parantunut. Raskasta liikuntaa kuten kuntosaliharjoittelua on hyvä välttää kolmen - neljän viikon ajan. Yskiessä ja aivastaessa on hyvä tukea kaulaa esimerkiksi tyynyllä.

Saat ennen kotiutusta tarvittaessa sähköiset reseptit lääkkeistä sekä lääkeohjeistuksen. Kipuun ja turvotukseen voi käyttää myös kylmäpakkausta niin, että ihon ja pakkauksen välissä on ohut liina.

Haavalla olevat ompeleet ovat sulavat eikä niitä tarvitse poistaa. Haava sekä teippi saavat kastua suihkussa ja teippi on myös helpompi irrottaa kosteana. Alkuun kannattaa suojata kaula kovalta viimalta sekä auringonpaisteelta. Tuore arpi palaa herkästi auringossa.

Potilasohjeet

• Kilpirauhasleikkauksen kotihoito-ohje
• Kilpirauhasleikkauksesta kuntoutuminen
• Video fysioterapiaohjeista

Leikkauksen jälkeen lääkäri arvioi patologin lausunnon perusteella, onko kilpirauhassyöpäsi sellainen, että leikkauksen lisäksi suositellaan täydentäviä hoitoja, kuten radiojodihoito tai ulkoinen sädehoito. Kun leikkaushoidoksi riittää toisen kilpirauhaslohkon poisto tai jos syöpä on hyvin pieni, radiojodihoitoa ei tarvitse antaa ja sinut kutsutaan seurannan järjestämistä varten sisätautien poliklinikalle. Jos radiojodihoidon tai ulkoisen sädehoidon antamista harkitaan, sinut kutsutaan sädehoitoyksikköön hoitoneuvotteluun hoidon tarpeesta ja sen toteutuksesta.

Kilpirauhassyövän potilasohjeet

Yleistä

• Tupakoimatta syöpähoitoihin
• Tupakkatuotteiden käyttö ja kiireelliseen leikkaukseen valmistautuminen

Leikkaushoito

• Kilpirauhas- ja lisäkilpirauhasleikkauksen kotihoito-ohjeet

Radiojodihoito

• Kilpirauhassyövän hoito radiojodilla
• Ohje radioaktiivisella jodilla hoidetulle potilaalle ja läheisille

Sädehoito

• Suun ja kaulan alueen sädehoito
• Suun ja kaulan alueelle sädehoitoa saavan potilaan suunhoito

Radiojodihoito on yleisin leikkauksen lisäksi käytettävä hoitomuoto papilllaarisessa ja follikulaarisessa kilpirauhassyövässä. Yleensä se annetaan uusimisriskiä pienentämään liitännäishoitona. Radiojodihoito on radioaktiivsta jodia, jolla tuhotaan jäljelle jäänyt kilpirauhaskudos ja mahdollisesti jäljelle jäänyt syöpä. Hoito on hyvin siedetty ja siihen liittyy vain vähän haittoja. Hoitoa edeltävästi noudatetaan kahden viikon ajan vähäjodista ruokavaliota ja sitä edeltävästi annetaan kahtena päivänä tyrotropiini-pistokset. Nämä tehostavat radiojodin vaikutusta solun sisällä.

Radiojodihoitoa varten yövyt syöpätautien vuodeosastolla 2–4 vrk hoidon sisältävän säteilyn vuoksi. Sinulle tuodaan nielaistavaksi radiojodin sisältävä kapseli. Hoidosta johtuvan säteilyn vuoksi sinua ohjeistetaan välttämään pitkäaikaista lähikontaktia muihin ihmisiin noin viikon ajan. Viikon kuluttua hoidosta sinulle tehdään gammakuvaus, jossa nähdään minne elimistössä annettu radiojodi on kertynyt. Kilpirauhasen leikkauspedin alueen kertymä on tavanomainen ja odotettu löydös, joka useimmiten edustaa pientä määrää terveen kilpirauhaskudoksen jäännöstä.

• Vähäjodinen ruokavalio
• Kilpirauhassyövän hoito radiojodilla

Radiojodihoidon jälkeinen gammakuvaus

Sinulle tehdään koko kehon gammakuvaus viikon kuluttua radiojodihoidon antamisesta. Radioaktiivinen jodi voidaan havaita gammakuvauslaitteella. Kuvauksella voidaan osoittaa kaulalle mahdollisesti jäänyt kilpirauhasperäinen kudos sekä mahdolliset etäpesäkkeet, joita radiojodi tuhoaa. Kuvaus kestää noin puoli tuntia ja kuvauksen jälkeen sinulle suoritetaan säteilyyn liittyvä annosnopeusmittaus. Mittaustuloksesta saat kirjallisen säteilysuojeluohjeistuksen. Käyntiin on hyvä varata ainakin tunti aikaa.

Medullaarisen tai anaplastisen kilpirauhassyövän hoidossa radiojodista ei ole hyötyä.

Kilpirauhassyövän hoidossa ulkoista sädehoitoa käytetään leikkauksen jälkeisenä uusimisriskiä pienentävänä liitännäishoitona medullaarisen, huonosti erilaistuneen ja anaplastisen kilpirauhassyövän hoitona. Papillaarisessa ja follikulaarisessa kilpirauhassyövässä sädehoito on hoitovaihtoehtona syövän uusiutuessa leikkauksen jälkeisenä hoitona silloin, kun syöpä on muuttunut epäherkäksi radiojodille. Sädehoitoa saatetaan antaa myös silloin, kun paikallinen kilpirauhasen kasvain ei ole leikattavissa. Yksittäisiä tai harvalukuisia tai oireisia kilpirauhassyövän etäpesäkkeitä hoidetaan joskus myös ulkoisella sädehoidolla. Joissain kasvaintyypeissä sädehoitoon saatetaan liittää myös solunsalpaajahoitoa tehostamaan sädehoidon vaikutusta.

Sädehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Hoitoneuvottelussa sädehoitoyksikössä kanssasi keskustellaan sädehoidon käytännön toteutuksesta, kestosta ja mahdollisista haittavaikutuksista sekä niiden hoidosta. Sädehoidon yksilöllistä suunnittelua varten sinulle tehdään sädehoidon suunnittelukuvaukset tietokonetomografialla ja joskus täydentävällä magneettikuvauksella. Kaulan alueen hoidoissa tehdään myös pään asennon varmistava yksilöllinen maski. Sädehoitolääkäri määrittää kuvien perusteella hoidon laajuuden ja keston. Tyypillisesti kaulan alueen sädehoidot ovat 6–7 viikon mittaisia.

Itse sädehoitokoneella sädehoito kohdistetaan millimetrien tarkkuudella suunniteltuun paikkaan. Sädehoitokäyntiin kuluu yleensä aikaa 15–20 minuuttia. Sädehoitokoneet tuottavat hoidollista säteilyä ja hoitohetki on sinulle täysin huomaamaton ja kivuton.

Sädehoito on paikallishoitoa ja siitä aiheutuvat haitat tulevat lievää väsymystä lukuun ottamatta vain sädetetylle alueelle. Kaulan alueen sädehoidossa tyypillisiä haittoja ovat nielemiskivut, ihon punoitus, suun kuivuus ja limaisuus. Tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa hoidon tehon varmistamiseksi ja myöhemmän syöpäriskin alentamiseksi.

Yleistä sädehoidosta

Papillaarisen ja follikulaarisen sekä medullaarisen kilpirauhassyövän hoidossa, lääkehoitoa käytetään lähinnä etäpesäkkeisen syövän jarruttavana hoitona. Etäpesäkkeisenäkin syövän eteneminen voi olla hyvin hidasta ja siksi usein aluksi edetään seurannassa. Perinteisillä solunsalpaajahoitoja ei ole tehoa papillaarisen, follikulaarisen tai medullaarisen kilpirauhassyövän hoidossa, mutta tietyillä tablettimuotoisilla syöpälääkkeillä voidaan syövän etenemistä jarruttaa silloin kun tauti selkeästi etenee kuvantaen, aiheuttaa oireita tai etäpesäkkeet sijaitsevat jollain tapaa vointia uhkaavassa paikassa. Lääkityksen käyttöön ja haittavaikutusten hallintaan saat ohjeistuksen syöpälääkäriltä ja tablettihoitajalta.

Etäpesäkkeisen anaplastisen kilpirauhassyövän hoito eroaa muiden kilpirauhassyöpien hoidoista. Siinä solunsalpaajahoidolla voidaan yrittää jarruttaa taudin etenemistä.

Kilpirauhasen poistoleikkauksen jälkeen aloitetaan kilpirauhashormonihoito eli levotyroksiini-lääkitys korvaamaan omaa puuttuvaa kilpirauhashormonituotantoa. Leikkaava kirurgi aloittaa lääkityksen heti leikkauksen jälkeen ja tekee reseptit kotiutuessa. Kilpirauhashormonihoidon annostus määräytyy yksilöllisesti. Kilpirauhashormonilääkitystä säädetään ja seurataan joko syöpätautien poliklinikalla tai endokrinologian poliklinikalla. Kilpirauhashormonilääkitys suositellaan otettavaksi aamulla tyhjään vatsaan noin puoli tuntia ennen ruokailua ja eri aikaan kuin esimerkiksi kalsium- ja rautavalmisteet.

Kilpirauhassyövän hoitojen jälkeen seuranta tapahtuu joko sädehoitoyksikössä (Tays), syöpätautien poliklinikalla (Kanta-Hämeen keskussairaala) tai sisätautien poliklinikalla (Seinäjoen keskussairaala).

Seurantakäynneillä kilpirauhasarvojasi seurataan ja määritetään yksilöllisesti sinun tilanteessasi tarvittavat kuvantamistutkimukset. Useimmiten paras kuvantamistutkimus on kaulan ultraäänitutkimus. Tarvittaessa käytetään lisänä tietokonetomografiaa, magneettikuvausta tai PET-TT-kuvausta. Jos kilpirauhassyöpäsi hoidossa on käytetty radiojodihoitoa, saatetaan gammakuvausta pienellä radiojodiannoksella suositella.

Kilpirauhasen poiston jälkeen voidaan seurata verikokeesta määritettävää tyreoglobuliinia.

Medullaarisessa kilpirauhassyövässä seurataan verikokeesta määritettävää kalsitoniinia.

Kilpirauhassyöpäsi seuranta ohjeistetaan perusterveydenhuoltoon, kun syöpä katsotaan parantuneeksi. Terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa sinulta tulisi voinnin seurannan lisäksi määrittää 1–2 vuoden välein kilpirauhasen toimintakokeet (TSH, T4v). Jos sinun tilanteessasi tarvitaan tiiviimpää seurantaa tai tyreoglobuliinitason seurantaa, se ohjeistetaan erikseen erikoissairaanhoidon loppuyhteenvetotekstissä. Rutiininomaisesti tyreoglobuliinia tai kuvantamistutkimuksia ei tässä vaiheessa seurantaa tarvita.

Jos kaulan tunnustelussa on jatkossa poikkeavia löydöksiä, tehdään uä-tutkimus ja tarvittaessa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa

Kun kilpirauhassyöpä on parantunut, kilpirauhashormonihoidon seurantakokeissa tyreotropiini eli TSH tavoite on normaali eli tasolla 0.5 (tai viitearvon alaraja) – 2 mU/l. Liian suurta kilpirauhashormoniannosta, jossa TSH taso on <0.01 mU/l, vältetään, koska se lisää sydän- ja verisuonisairastavuutta ja osteoporoosiriskiä.

Syöpään sairastuminen on usein suuri järkytys niin sairastuneelle itselleen kuin myös hänen läheisilleen. Näin on ollut ehkä myös sinun kohdallasi. Mielialasi voi vaihdella voimakkaastikin ja sinun voi olla vaikea hallita tunteitasi. Saatat olla esimerkiksi tavallista äreämpi tai keskittymiskyvyttömämpi. Tämä on kuitenkin aivan normaalia ja ymmärrettävää reagointia. Läheisten kanssa asioista puhuminen helpottaa oloasi ja auttaa heitä ymmärtämään reaktioitasi. Arjen rutiinit auttavat sinua jaksamaan, samoin ihmiset, joiden kanssa voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi. Pyri tekemään asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja tuottavat hyvää oloa. Tämä kaikki tukee jaksamistasi ja auttaa sopeutumisessasi uuteen elämäntilanteeseen. Hoitojen aikana sairaus on vahvasti arjessasi mukana. Sairauden ei kuitenkaan tulisi määritellä sinua ihmisenä.

Jos sinulla on alaikäisiä lapsia tai lapsenlapsia, olisi tärkeätä puhua sairaudesta myös heidän kanssaan heidän ikätasonsa ja persoonansa huomioiden. Samoin lasten päiväkotiin tai kouluun tulisi asiasta kertoa, jotta he voivat tarvittaessa tarjota lapselle tukea.

Itsestäsi huolehtiminen joka tavalla on tärkeätä ennen hoitoa, mutta myös hoitojakson aikana. Riittävä ravinto ja liikunta jaksamisesi mukaan edistävät toipumistasi. Jos sinulla on nukkumisen kanssa ongelmia, otathan asian puheeksi hoitohenkilökunnan kanssa. Joskus mieliala saattaa laskea voimakkaammin tai pitkäkestoisemmin. Mieleen voi yllättäen alkaa nousta muistikuvia kaukaa menneisyydestä. Se voi tuntua hämmentävältä ja ahdistavaltakin. Jos tunnistat yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta tai edellä mainituista johtuvaa toimintakyvyttömyyttä, älä epäröi hakea keskusteluapua ammattilaisilta. Psykososiaalisen tuen yksikkömme sijaitsee R-rakennuksen 1. kerroksessa. Alueelliset syöpäyhdistykset tarjoavat keskusteluapua sairastuneille ja heidän läheisilleen. Heidän kauttaan on mahdollisuus saada myös vertaistukea.

Potilasohjeet

• Syövän kanssa jaksaminen
• Syöpään sairastuminen – miten selviän eteenpäin

Papillaarisessa ja follikulaarisessa kilpirauhassyövässä syövän uusiutuminen on harvinaista. Kilpirauhassyöpien yleisin uusiutuman paikka on kaulan imusolmukeissa tai kilpirauhasen poistoalueella. Tällöin ensisijainen hoito on uusintaleikkaus. Uusintaleikkauksen jälkeen harkitaan radiojodihoidon toistamista radiojodiherkissä syövissä tai joskus kaulan ulkoista sädehoitoa. Uusiutuneestakin kilpirauhassyövästä on useimmiten mahdollisuus parantua.

Kaukoetäpesäkkeitä lähettänyt kilpirauhassyöpä on harvinainen. Yleisimmät kaukoetäpesäkkeiden paikat ovat keuhko ja luusto. Hoitosuunnitelma laaditaan yksilöllisesti. Yksittäisiä pesäkkeitä voidaan joskus leikata. Radiojodiherkässä levinneessä syövässä käytetään myös radiojodihoitoa. Myös ulkoista sädehoitoa voidaan käyttää. Mikäli leikkaus, radiojodihoito tai ulkoinen sädehoito eivät tule kyseeseen harkitaan tablettimuotoisten syöpälääkkeiden käyttöä. Levinneen syövän eteneminen on usein hyvin hidasta. Jos etäpesäkkeitä on vain vähän, voidaan tilannetta seurata ja aloittaa syöpälääkehoito vasta tarvittaessa taudin edetessä tai aiheuttaessa oireita.

Palliatiivinen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Vaikka oireenmukaista hoitoa annetaan sairauden vaiheesta riippumatta, palliatiivisen hoidon merkitys korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa. Tällöinkin ihminen voi elää palliatiivisen hoidon turvin useita kuukausia.

Palliatiivisen hoidon tarkoitus on auttaa sinua ja läheisiäsi saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu taudista huolimatta sekä lievittää sairaudesta johtuvia oireita ja kärsimystä. Palliatiivisessa hoidossa hyväksytään elämän rajallisuus, eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen mihin hintaan hyvänsä.

Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään tuetaan ja hoidetaan yksilöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoidossa kuolevalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus valmistautua lähestyvään kuolemaan, ja tavoitteena on tarjota arvokas kuolema. Sana saattohoito on korvannut käsitteen terminaalihoito. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.

• Palliatiivinen hoito
• Palliatiivinen yksikkö Taysissa
• Palliatiivinen talo Terveyskylässä