Keuhkosyöpäpotilaan hoitopolku

Keuhkosyöpä on miesten toiseksi yleisin syöpä ja yleistymässä naisillakin. Usein keuhkosyöpä on alkuvaiheessa vähäoireinen ja potilas hakeutuu tutkimuksiin vasta yleiskunnon laskun, laihtumisen tai vaikeiden keuhko-oireiden vuoksi.

Lue lisää keuhkosyövästä Taysin sivuilla

Ei ole oiretta, joka esiintyisi yksinomaan keuhkosyövässä, vaan samoja oireita esiintyy muissakin sairauksissa. Tavallisin keuhkosyövän ensioire on yskän paheneminen. Varaa aika lääkärin vastaanotolle, jos sinulla on seuraavia oireita tai havaintoja:

  • verta ysköksessä
  • selittämätön painon lasku
  • yskä tai yskän paheneminen yli kolmen viikon ajan
  • hengenahdistus yli kolmen viikon ajan
  • rintakehän tai hartian kipu yli kolmen viikon ajan
  • äänen käheys yli kolmen viikon ajan
  • vähentynyt ruokahalu
  • uupumus ja epätavallinen vointi

Veri ysköksen joukossa on keuhkosyöpään selvimmin liittyvä oire, mutta sitä esiintyy vain viidesosalla keuhkosyöpään sairastuneista. Toistuvasti samaan keuhkoon tuleva keuhkokuume on keuhkosyövässä yleinen ilmiö.

Alkuvaiheen keuhkosyövässä oireita on harvoin, mutta taudin edetessä oireita tulee lisääntyvästi. Oireiden perusteella löytyvä keuhkosyöpä on useissa tapauksissa ehtinyt jo levitä.

Lue lisää:

Vastaanottokäynnillä lääkäri kysyy sinulta keuhkosyövän riskiin vaikuttavia tietoja, kuten ikääsi, tupakoinnin määrää, keuhkoahtaumatautia tai altistumista esimerkiksi asbestipölylle. Lääkärintutkimuksen ja keuhkojen röntgenkuvan jälkeen lääkäri arvioi, tarvitaanko tarkentavia tutkimuksia.

Keuhkosyövän löytymiseen johtavat tutkimukset alkavat tavallisesti terveyskeskuslääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolla. Taudin jäljille voidaan päästä myös jonkin äkillisen oireen päivystystutkimuksissa. Epäily keuhkosyövästä saattaa herätä myös muun sairauden, esimerkiksi keuhkokuumeen, aikana. Useimmiten epäily syntyy keuhkojen röntgenkuvasta.

Jos oireiden, lääkärintarkastuksen ja keuhkojen röntgenkuvan perusteella on syytä epäillä keuhkosyöpää, saat kiireellisen lähetteen tutkimuksiin keuhkosairauksien poliklinikalle keskussairaalaan. Keuhkosyövän tarkempi taudinmääritys tapahtuu yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa tehtävissä lisätutkimuksissa.

Keuhkosyöpäepäilyyn liittyvä lähete luokitellaan lähes poikkeuksetta kiireellisiksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri arvioi lähetteet ja suunnittelee jatkotutkimukset. Keuhkosyövän tapauksessa tutkimukset ovat kiireellisiä, mutta eivät päivystyksellisiä. Lähete käsitellään yleensä 1–2 arkipäivän sisällä saapumisesta.

Kun lähete on käsitelty, sairaanhoitaja varaa tarvittavat tutkimukset ja lähettää sinulle kutsukirjeen. Kutsu lähetetään yleensä postitse 3–4 arkipäivän sisällä lähetteen saapumisesta.

Tutkimukset aloitetaan yleensä keuhkojen ja ylävatsan tietokonekerroskuvauksella, joka suoritetaan useimmiten viikon sisällä lähetteen käsittelystä. Päätös jatkotutkimuksista voidaan tehdä vasta tietokonekerroskuvauksen löydöksen perusteella.

Aika keuhkosairauksien poliklinikalle tulosten kuulemiseen varataan yleensä jo ennen tietokonekerroskuvausta. Saat poliklinikalta kotiin kutsukirjeen ja ohjeet toimenpiteeseen saapumisesta.

Yleensä ennen lääkärin vastaanottoa otetaan verikokeita ja sydänfilmi sekä tehdään keuhkojen tietokonekerroskuvaus, keuhkoputkien tähystys ja keuhkojen toimintakokeet. Muiden lisätutkimusten tarve arvioidaan keuhkosairauksien erikoislääkärin vastaanotolla.

Erikoissairaanhoidon tutkimuksia ovat keuhkojen tietokonekerroskuvaus, keuhkoputkien tähystys ja ultraäänitähystys, PET-kuvaus, ja . Näillä selvitetään kasvaimen laatu ja hoitomahdollisuudet.

Keuhkosyövän epäilyssä tehdään lähes aina tietokonekerroskuvaus, joka antaa tarkemmat tiedot kasvaimen sijainnista, koosta ja mahdollisesta levinneisyydestä. Tietokonekerroskuvan perusteella suunnitellaan kasvaimen näytteenotto. Valtaosalle keuhkosyöpäpotilaista tehdään keuhkoputkien tähystys ja nykyään useimmiten myös ultraäänitähystys (EBUS). Keuhkoputken tähystyksessä pyritään ottamaan kasvaimesta kudosnäytteet. EBUS-tutkimuksessa otetaan näytteitä myös keuhkoputkien takana sijaitsevista imusolmukkeista, joilla on merkitystä leikkaushoitoa suunniteltaessa.

Vaikka keuhkoputkien tähystys voi jännittää kovasti etukäteen, on kysymyksessä suhteellisen pieni toimenpide, ja usein potilaat kertovat jännittäneensä tutkimusta aivan turhaan. Tähystyksessä käytetään yleensä suonensisäistä lääkitystä, joka helpottaa oloasi toimenpiteen aikana. Varsinaista nukutusta tarvitaan tähystyksessä todella harvoin.

Keuhkoputkien tähystys kestää yleensä noin 15–20 minuuttia ja ultraäänitähystys 30–45 minuuttia. Ultraäänitähystyksessä (EBUS) käytetään aina suonensisäistä rauhoittavaa lääkitystä. Keuhkoputkien tähystys edellyttää aina kuuden tunnin ravinnotta oloa ja usein verta ohentavien lääkkeiden tauottamista. Aamulla voit ottaa kaikki säännöllisesti käytettävät lääkkeet pienen nestemäärän kera. Tähystyksen jälkeen nielusi on puutunut ja ruokailla voi vasta kahden tunnin kuluttua. Toimenpiteessä käytettävän rahoittavan lääkkeen takia autolla ajo on kiellettyä.

Mikäli kasvain ei ole tähystyksellä tavoitettavissa, otetaan näytteet tietokonekerroskuvauksen ohjauksessa. Silloin näytteesi ottaa röntgenlääkäri, ja näytteenoton jälkeen vointiasi seurataan osastolla neljän tunnin ajan.

Muita tärkeitä tutkimuksia ovat kasvaimen aineenvaihduntaa kuvaava PET-tutkimus sekä keuhkojen toimintakokeet. Lisäksi leikkaushoitoa suunniteltaessa saatetaan tarvita yksilöllisesti muita tutkimuksia.

Valmistautumisohjeet:

Keuhkoputkien tähystyksen tulokset ovat käytettävissä 3–5 päivän sisällä tähystyksestä. Tutkimustuloksesi käydään läpi keuhkosairauksien erikoislääkärin vastaanotolla. Lääkäri arvioi toimintakykyäsi ja leikkaushoidon mahdollisuuksia. Samalla kartoitetaan tupakointia, työhistoriaa, asbestialtistusta ja mahdollisia ammattitauteja. Keuhkosyövän tutkimuksissa on tavoitteena tarkka arvio syöpätyypistä sekä sen laajuudesta (levinneisyydestä).

Mikäli kysymyksessä on pienisoluinen keuhkosyöpä, on hoitona aina lääkehoito. Mikäli kyseessä on ei-pienisoluinen keuhkosyöpä, riippuu hoitomuoto kasvaimen laajuudesta ja potilaan kunnosta. Mikäli kasvain on paikallinen tai levinnyt vain lähialueen imusolmukkeisiin, on ensisijainen hoito leikkaushoito potilaan kunnon sen salliessa. Kasvainta ja imusolmukkeita saatetaan myös hoitaa solusalpaajakuureilla ennen leikkaushoitoa. Silloin solusalpaajahoidon teho yleensä varmistetaan uudella näytteenotolla imusolmukkeista (ultraäänitähystys tai välikarsinan tähystys).

Useimmiten, noin 80 prosentissa tapauksista, keuhkosyöpä on kuitenkin levinnyt niin, ettei leikkaushoito ole mahdollista. Myös hyvin heikentynyt fyysinen kunto tai heikentyneet keuhkojen toimintakokeet voivat olla esteenä leikkaushoidolle. Mikäli sinulle ei voida antaa parantamiseen tähtäävää säde- ja solusalpaajahoitoa, on tavoitteena syövän etenemisen jarruttaminen ja oirelievitys.

Kaikki tarvittavat tutkimustulokset eivät välttämättä ole vielä käytettävissä ensimmäisellä vastaanottokäynnillä. Myös lisätutkimuksia saatetaan vielä tarvita. Mahdollisten lisätutkimusten tuloksista sovitaan yleensä soittoaika. Lääkehoidoista päätetään aina syöpätautien poliklinikan vastaanottokäynnillä, jossa hoidot jatkossa myös toteutetaan.

Moniammatillisessa työryhmässä syöpäsairauksien hoitoon perehtyneet erikoislääkärit perehtyvät tilanteeseesi asiakirjojen perusteella ja arvioivat tutkimustuloksiasi. Näiden perusteella he laativat yksilöllisen hoitosuosituksen syöpäsairautesi hoitoon. Työryhmään kuuluvat keuhkosairauksien erikoislääkäri, rintaelinkirurgi, syöpätautien erikoislääkäri, radiologian erikoislääkäri, patologian erikoislääkäri ja sairaanhoitaja. Työryhmässä myös arvioidaan, onko sairautesi hoitoon tarjolla syövänhoitotutkimuksia. Mikäli on, hoitoneuvottelussa lääkäri kertoo sinulle sopivasta tutkimuksesta.

Kun moniammatillinen työryhmä on käsitellyt tapauksesi, joko sairaanhoitaja tai lääkäri soittaa ja kertoo sinulle laaditusta yksilöllisestä hoitosuosituksesta ja kutsuu sinut hoitoneuvotteluun.

Ensitietopäivässä saat luotettavaa, monipuolista ja ajankohtaista perustietoa:

  • sairaudesta
  • taudinmäärityksestä (diagnostiikasta)
  • oirekuvasta
  • hoitovaihtoehdoista
  • sairauden vaikutuksesta toimintakykyyn.

Lisäksi saat tietoa ja ohjausta toimintakyvyn tukemisen mahdollisuuksista kuntoutuksen, sosiaaliturvan ja järjestöjen palvelujärjestelmissä.

Päivä on tarkoitettu sairastuneelle ja hänen läheisilleen antamaan uusia ja rohkaisevia näkökulmia sairastumisen aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Mahdollistamalla läheisesi osallistuminen tuemme selviytymistäsi omassa elinympäristössäsi. Ensitietopäivässä sinulla on mahdollisuus vertaistukeen ja samassa tilanteessa olevien ihmisten tapaamiseen.

Ensitietopäivään ohjaudutaan diagnoosin saamisen, osastojakson tai ensikäynnin jälkeen. Ensitietopäivään osallistumisen ajankohta riippuu sinun omasta tilanteestasi ja tahdostasi sekä seuraavan ensitietopäivän ajankohdasta. Ensitietopäivä järjestetään Taysissa 11 kertaa vuodessa.

Ensitietopäivän luennoitsijoina toimivat lääkäri, kriisityön asiantuntija, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, seksuaaliterapeutti, kuntoutusohjaaja, vertaistukihenkilö ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen edustaja. Ensitietopäivän vastuuhenkilönä toimii kuntoutusohjaaja.

Lue lisää:

Hoitoneuvottelussa perehdyt lääkärin kanssa tilanteeseesi ja päätätte yhdessä hoitosuunnitelmastasi. Myös läheisesi voivat tulla mukaan vastaanotolle.

Hoitoneuvottelussa lääkäri perehtyy henkilökohtaisesti tilanteeseesi ja huomioi mielipiteesi. Vastaanotolla lääkäri käy läpi tutkimusten tulokset ja niiden merkityksen sekä sinulle moniammatillisessa työryhmässä laaditun yksilöllisen hoitosuosituksen keuhkosyöpäsi hoitoon.

Lääkäri kertoo hoitoon mahdollisesti liittyvät hyödyt ja haitat. Hoitoneuvottelussa lääkäri laatii ja päättää yhdessä sinun kanssasi hoitosuunnitelman. Joskus sinun keuhkosyöpäsi hoito voi erota moniammatillisen työryhmän hoitosuosituksesta, sillä työryhmä ei ole tavannut sinua henkilökohtaisesti eikä ole perehtynyt tilanteeseesi niin yksityiskohtaisesti kuin hoitava lääkärisi. Tässä tapauksessa lääkäri perustelee sinulle, miksi hoitosuunnitelma eroaa työryhmän hoitosuosituksesta.

Lääkärin vastaanoton jälkeen käyt mahdollisesti vielä sairaanhoitajan kanssa läpi hoitosuunnitelmasi. Hoitaja antaa tarvittavan ohjeistuksen sekä suullisesti että kirjallisena.

Mikäli syöpäsairautesi hoitoon on tarjolla syövänhoitotutkimuksia, hoitoneuvottelussa lääkäri kertoo sinulle sopivasta tutkimuksesta. Osallistuminen niihin on vapaaehtoista, ja saat aikaa miettiä tutkimukseen osallistumista.

Lue lisää:

Moniammatillinen työryhmä arvioi, voiko keuhkosyöpääsi antaa paranemiseen tähtäävä hoitoa. Arvio tehdään kasvaimen alatyypin ja levinneisyyden sekä yleiskuntosi ja perussairauksiesi perusteella.

Leikkaus on keskeinen paikallisen keuhkosyövän parantava hoitomuoto. Leikkauksen jälkeistä uusimisriskiä voidaan pienentää liitännäishoidoilla. Liitännäishoitona annettavan syöpälääke- tai sädehoidon tarve arvioidaan kohdallasi moniammatillisessa työryhmässä. Lääkärisi arvioi ja kertoo myös hoitoon liittyvistä haittavaikutuksista.

Joskus ennen leikkausta annettavalla syöpälääke- ja/tai sädehoidolla voidaan pyrkiä pienentämään kasvainta, jotta se voitaisiin leikata.

Jos leikkaushoito ei ole mahdollinen, voidaan joissain tapauksissa pyrkiä parantamaan sairaus joko sädehoidolla tai syöpälääke- ja sädehoidon yhdistelmähoidolla. Tällöin koko kasvainmassa on saatava sädehoidon kohdealueeseen ja potilaan kunnon on oltava riittävän hyvä. Pieniin kasvaimiin voidaan antaa muutamalla hoitokerralla toteutettavaa täsmäsädehoitoa, johon yleensä liittyy hyvin vähän sivuvaikutuksia. Kookkaampiin kasvaimiin annetaan yleensä viikkojen kestoinen syöpälääke- ja sädehoidon yhdistelmä, johon liittyy merkittävien haittavaikutuksien riski.

Jos keuhkosyövästä parantuminen ei ole mahdollista, on hoidon tavoitteena helpottaa syövästä johtuvia oireita ja hidastaa sairauden kulkua niin, että elinaikaa saadaan pidennettyä.

Kun syövän etenemistä jarruttava hoito ei enää tehoa tai hoidon aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi hoitoasi ei enää kannata jatkaa, siirrytään oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitoon. Oireenmukaisessa hoidossa tavoitellaan mahdollisimman hyvää elämän loppuvaihetta. Hoito on aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista.

Leikkaushoidosta vastaavat Tays Sydänsairaalan rintaelinkirurgit. Radikaalileikkauksessa poistetaan kaikki havaittava kasvainmassa. Leikkauksen jälkeen kylkivälistä kanavoidaan muovinen laskuputki, joka yhdistetään imulaitteeseen. Putki poistetaan useimmiten leikkausta seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Leikannut kirurgi soittaa toimenpiteen jälkeen omaiselle, mikäli tätä toivotaan. Kirurgi tulee kertomaan leikkauksen kulusta heräämöhuoneeseen ja hoitaa sinua vuodeosastolla aamukierroilla. Kirurgi myös kotiuttaa sinut.

Fysioterapeutti ohjaa omatoimista harjoitteluasi leikkauksen jälkeen osastolla ja avustaa kävelyharjoituksissasi. Vuodeosastolla sinulla on myös omahoitaja, ja lisäksi leikkaushaavakipusi hoitoa koordinoi kipuhoitaja. Avoleikkauksen jälkeen käytetään epiduraalikatetria, ja tähystysleikkauksen yhteydessä asennetaan kylkiväliin puudutuskipukatetri. Oma aktiivisuutesi nopeuttaa toipumista. Olet leikkauksen jälkeen sairaalassa kahdesta viiteen päivää tähystysleikkauksen jälkeen ja viikon avoleikkauksen jälkeen.

Mahdolliset leikkauksen jälkeiset haittatapahtumat voivat pitkittää hoidon tarvetta ja johtaa täydentäviin hoitotoimenpiteisiin. Osalla haavoista on poistettavat ompeleet, ja ompeleiden poisto tapahtuu omassa terveyskeskuksessa. Jälkitarkastus on kirurgian poliklinikalla pari viikkoa toimenpiteestä. Tällöin arvioidaan toipumista haavojen, lääkityksen ja keuhkokuvan perusteella. Patologian erikoislääkäri tutkii leikkauksessa otetut koepalat, ja vastausten perusteella määräytyy kasvaimen lopullinen levinneisyysaste sekä leikkauksen jälkeisen lääkehoidon tarve.

Erityistilanteissa voit saada käynnin fysioterapeutille Sydänsairaalaan leikkauksen jälkeen, tai sinut ohjataan kotipaikkakuntasi fysioterapeutille. Kirurgian poliklinikkakäynnin jälkeen hoitosi jatkuu seurantana keuhkosairauksien poliklinikalla tai liitännäishoitona syöpätautien klinikassa.

Keuhkosyöpäleikkaus voi aiheuttaa hengitysongelmia, kuten atelektaasia (keuhkon ilmattomuus) tai limaisuutta, leikatun puolen olkanivelen tai rintakehän liikkuvuuden rajoittumista, arpialueen kiristymistä ja kipua leikkausalueella. Kaikki keuhkoleikatut potilaat (tähystys, kylkiväliavaus) saavat fysioterapiaa Sydänsairaalassa hengitys- sekä liikkumis- ja toimintakyvyn ongelmien ennaltaehkäisemiseksi tai hoitamiseksi.

Leikkausta edeltävä fysioterapia

Fysioterapeutti tapaa ennen leikkausta ne potilaat, joille on suunniteltu koko keuhkon poisto sekä potilaat, jotka tarvitsevat erityistä hengitysfysioterapiaa tai liikkumisen ohjausta. Potilaat ohjautuvat fysioterapeutille lääkärin lähettämänä, ohjaus tapahtuu Sydänsairaalan poliklinikalla. Tavoitteena on, että käynti on samana päivänä, kun potilas tulee lääkärin vastaanotolle. Se pyritään järjestämään hyvissä ajoin ennen leikkausta. Vastaanotolla fysioterapeutti arvioi potilaan hengitystoimintoja sekä liikkumis- ja toimintakykyä. Arvion pohjalta hän antaa hengitysharjoitus- ja liikuntaohjeita, joiden avulla potilas valmistautuu leikkaukseen ja edistää leikkauksesta kuntoutumistaan.

Leikkauksen jälkeinen fysioterapia

Fysioterapia aloitetaan leikkauksen jälkeisenä päivänä ja jatketaan osastojakson ajan. Fysioterapian tavoitteena on hengitystoimintojen sekä liikkumis- ja toimintakyvyn palautuminen ja potilaan kuntoutuminen leikkauksesta mahdollisimman hyvin. Hengitysharjoittelun ja liikkumisen avulla potilaan hengitys tehostuu ja mahdollinen limaisuus vähenee. Fysioterapeutti valitsee potilaalle yksilöllisesti sopivan hengitysharjoituksen. Liikeharjoitukset ylläpitävät tai parantavat olkanivelten ja rintakehän liikkuvuutta sekä estävät lihaskireyksien syntymistä ja ryhtivirheitä. Potilas saa ohjeita toipilasajan arkiaskareisiin, liikkumiseen ja omatoimiseen harjoitteluun.

Tarvittaessa potilaalle järjestetään jatkofysioterapiaa Sydänsairaalan poliklinikalle, potilaan omaan terveyskeskukseen tai työterveyteen. Potilaan siirtyessä Sydänsairaalasta jatkohoitoon informoidaan jatkohoitopaikan fysioterapeuttia fysioterapiatarpeesta.

Lue lisää:

Sädehoitoa käytetään sekä parantavana hoitomuotona että levinneen keuhkosyövän oireiden, esimerkiksi hengenahdistuksen, veriyskän ja kivun hoitona. Paranemiseen tähtäävä sädehoito on usein kestoltaan 5–8 viikkoa, mutta oireita lievittävät hoidot toteutetaan yleensä 1–14 vuorokaudessa.

Sädehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti, ja ennen sädehoitoa sinulle tehdään sädehoidon suunnittelutietokonekuvaus, jonka yhteydessä ihollesi tatuoidaan pienet merkit sädehoidon kohdistamiseksi. Kuvauksesi perusteella lääkäri, röntgenhoitaja ja fyysikko suunnittelevat hoidettavan alueen ja sädehoitokenttien suunnat. Lähellä olevien elimien annos pidetään mahdollisimman pienenä. Sädehoito on paikallishoitoa ja siitä aiheutuvat haitat tulevat vain sädetetyille alueille. Lääkärisi kertoo mitä haittoja hoidostasi voi olla odotettavissa, mutta keuhkosyövän sädehoidon tyypillisin haitta on ruokatorviärsytys.

Sädehoito alkaa yleensä parin viikon sisällä suunnittelukuvauksesta ja toteutetaan peräkkäisinä arkipäivinä. Yksi sädehoitokerta kestää noin 20 minuuttia. Sädetys ei tunnu miltään, etkä säteile hoidon jälkeen. Hoidon aikana on tärkeä pysyä paikallaan, mutta sädehoitokertojen välillä voit elää tavanomaisesti.

Joskus sädehoito toteutetaan keuhkoputken sisäisesti, jolloin säteilylähde viedään kasvaimen läheisyyteen keuhkoputken tähystyksessä. Valtaosa sädehoidosta toteutetaan ulkoisella sädehoitolaitteella.

Tupakointi heikentää sädehoidon tehoa.

Lue lisää:

Solunsalpaajat ovat lääkkeitä, jotka estävät solujen jakaantumista eri mekanismein. Eri mekanismeilla vaikuttavia lääkkeitä voidaan annostella yhtä aikaa tehon lisäämiseksi. Solunsalpaajat vaikuttavat erityisesti nopeasti jakaantuviin soluihin kuten syöpäsoluihin. Sen vuoksi niitä käytetään syöpätautien hoitoon. Ne vaikuttavat kuitenkin myös terveiden solujen jakaantumiseen ja kudosten uusiutumiseen, mistä aiheutuvat solunsalpaajien haittavaikutukset. Mitä nopeammin uusiutuvasta kudoksesta kyse, sitä selvempiä ovat myös haittavaikutukset. Tällaisia kudoksia ovat mm. hiukset, limakalvot, verta muodostava luuydin ja immuunipuolustuksen solut.

Solunsalpaajien yleisimpiä haittavaikutuksia ovatkin:

  • Hiusten lähtö
  • Suun oireet
  • Vatsan oireet
  • Anemia
  • Infektioherkkyys

Solunsalpaajien suorat vaikutukset hermostoon voivat aiheuttaa haittavaikutuksena väsymystä, pahoinvointia, ihon kihelmöintiä ja tunnottomuutta. Lisäksi jotkut solunsalpaajalääkkeet voivat altistaa maksa- tai munuaisvaurioille. Sen vuoksi solunsalpaajahoidon aikana on syytä välttää alkoholin, luontaistuotteiden ja tiettyjen lääkkeiden yhteiskäyttöä. Lääkärisi käy läpi mahdolliset yhteisvaikutukset käyttämiesi lääkkeiden osalta. Sinun on hyvä kertoa käyttämistäsi luontaistuotteista ja kertoa, jos suunnittelet niiden käyttöä syöpälääkehoitojen aikana. Myös tupakointi heikentää solunsalpaajien tehoa. On tärkeää, että tuot esiin kokemasi hoidon haittavaikutukset, koska niitä voidaan lievittää tai jopa ehkäistä erilaisin tukilääkityksin.

Täsmälääkehoidot

Noin 20 prosentilla rauhasperäistä keuhkosyöpää eli adenokarsinoomaa sairastavista potilaista syöpä on saanut alkunsa yksittäisestä geenivirheestä eli mutaatiosta. Tällaisia mutaatioita voi olla muun muassa EGFR- tai ALK-nimisissä geeneissä. Kasvainnäytteesi on tutkittu näiden mutaatioiden varalta, ja mikäli sellainen todetaan, voidaan sinulle ehdottaa täsmälääkitystä sairautesi hoitoon. Sen tarkoitus on estää virheellisen geenin toiminta syöpäsoluissasi.

Täsmälääkkeiden on todettu olevan syöpälääkehoitoon verrattuna tehokkaampia jarruttamaan taudin etenemistä ja myös vähemmän haittavaikutuksia aiheuttavia. Täsmälääkkeiden yleisimmät haittavaikutukset ovat aknen kaltainen ihottuma, ripuli ja muutokset maksan ja sydämen toimintaan.

Immuno-onkologiset hoidot

Immuno-onkologiset syöpälääkkeet ovat elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan vaikuttavia lääkkeitä. Niiden tarkoitus on joko tehostaa puolustussolujen toimintaa tai paljastaa syöpäsolut puolustussolujen tunnistettavaksi. Niiden varaan on asetettu suuria odotuksia, mutta kuitenkin vain pieni osa keuhkosyöpäpotilaista hyötyy näistä lääkkeistä.

Immuno-onkologisten lääkkeiden haittavaikutuksena voi seurata erilaisia autoimmuunisairauksia, eli lääke voi aiheuttaa puolustussolujen hyökkäämisen omia terveitä kudoksia kohtaan. Jo olemassa olevien autoimmuunisairauksien, kuten nivelreuma, tulehdukselliset suolistosairaudet tai keuhkofibroosi, tila voi pahentua rajusti immuno-onkologisen hoidon myötä, minkä vuoksi niiden käyttöä ei suositella, mikäli sinulla on jokin krooninen tulehduksellinen sairaus.

Lue lisää:

Suurin osa keuhkosyövistä todetaan vaiheessa, jolloin parantuminen ei ole enää mahdollista. Syöpä on tällöin tunkeutunut paikallisesti sellaisiin elimiin, josta sitä ei voida poistaa, tai se on lähettänyt imu- tai verisuonten välityksellä etäpesäkkeitä useampiin elimiin. Tällaisessa tilanteessa hoitojen tavoite on helpottaa syövästä johtuvia oireita ja hidastaa sairauden kulkua niin, että elinaikaa saadaan pidennettyä.

Syöpälääkehoidon suunnittelee joko syöpätautien tai keuhkosairauksien erikoislääkäri riippuen sairaanhoitopiiristä, jossa asut. Hoitoon vaikuttavat myös muut sairautesi ja toimintakykysi. Syövän hoito voi olla solunsalpaajahoitoa, täsmälääkehoitoa, immuno-onkologista hoitoa, sädehoitoa tai näiden yhdistelmähoitoa. Hoito toteutetaan pääosin polikliinisesti päiväkäynteinä, mutta jotkin hoidot annetaan vuodeosastolla.

Hoitoneuvottelukäynnillä sinulle saatetaan ehdottaa osallistumista syövänhoitotutkimukseen.

Lue lisää:

Säde- tai syöpälääkehoidon tehoa ja turvallisuutta arvioidaan kuvantamistutkimuksin ja verikokein. Tutkimustulosten perusteella lääkärin vastaanotolla arvioidaan, miten hoitoasi jatketaan. Kun syövän etenemistä jarruttava hoito ei enää tehoa tai hoidon aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi hoitoasi ei enää kannata jatkaa, siirrytään oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitoon. Tämä päätös tehdään yhdessä sinun kanssasi hoitoneuvottelussa, joka yleensä tapahtuu sinulle varatulla lääkärin vastaanottokäynnillä. Läheisesi ovat tervetulleita mukaan vastaanotolle.

Palliatiivinen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Vaikka oireenmukaista hoitoa annetaan sairauden vaiheesta riippumatta, palliatiivisen hoidon merkitys korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa. Tällöinkin ihminen voi elää palliatiivisen hoidon turvin useita kuukausia.

Palliatiivisen hoidon tarkoitus on auttaa sinua ja läheisiäsi saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu taudista huolimatta sekä lievittää sairaudesta johtuvia oireita ja kärsimystä. Palliatiivisessa hoidossa hyväksytään elämän rajallisuus, eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen mihin hintaan hyvänsä.

Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään tuetaan ja hoidetaan yksilöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoidossa kuolevalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus valmistautua lähestyvään kuolemaan, ja tavoitteena on tarjota arvokas kuolema. Sana saattohoito on korvannut käsitteen terminaalihoito. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.

Lue lisää:

Syövän paranemiseen tähtäävän hoidon jälkeen siirryt seurantaan. Seuranta tapahtuu keuhkosairauksien poliklinikalla tai syöpätautien poliklinikalla riippuen saamistasi hoidoista. Seurantasuunnitelma tehdään yksilöllisesti perustuen syövän ominaisuuksiin ja sinulle annettuihin hoitoihin. Seurantakäyntien yhteydessä sinulle tehdään kuvantamistutkimuksia ja otetaan verikokeita. Sinua seurataan myös hoitojen aiheuttamien pitkäaikaisten haittavaikutusten varalta. Sinulla on aina mahdollisuus ottaa seurantapaikkaan yhteyttä käyntien välillä, mikäli koet sinua huolestuttavia oireita.

Erikoissairaanhoidossa potilaita seurataan 2–5 vuoden ajan. Sen jälkeen seuranta siirtyy perusterveydenhuoltoon (terveyskeskus tai työterveyshuolto). Erikoissairaanhoidossa laaditaan seurantaohjeet perusterveydenhuoltoa varten.

Seuranta päättyy tyypillisesti viimeistään 10 vuoden kuluttua syövän paranemiseen tähtäävästä hoidosta, jos seurantatutkimuksissa ei ole tullut ilmi mitään keuhkosyövän uusiutumiseen viittaavaa. Tällöin uusiutumisen todennäköisyys on niin pieni, että sinun katsotaan parantuneen sairaudesta.

Solunsalpaajat, sädehoito ja röntgentutkimukset lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien ja uuden syövän syntymisen riskiä. Tupakoimattomuus, monipuolinen ruokavalio, liikunta ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden (verenpaine, diabetes, kolesterolit) hoito auttavat pienentämään tätä riskiä.

Joskus paranemiseen tähtäävästä hoidosta huolimatta elimistöön jää syöpäsoluja. Kuvantamistutkimuksissa tai verikokeissa voidaan huomata merkkejä syövän uusiutumisesta. Uusiutunut kasvain voi aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin syövän toteamisvaiheessa.

Ota yhteyttä seurantapaikkaasi, mikäli sinulle tulee uusia oireita, joista olet huolissasi. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi:

  • Yskä tai hengenahdistus
  • Kipu
  • Ihon alla tuntuva patti
  • Pitkittyvä kuume ilman muita infektioon sopivia oireita
  • Nopeasti lisääntyvä väsymys

Mikäli seurannassa herää epäily syövän uusiutumisesta, tehdään sinulle laajempia kuvantamistutkimuksia ja verikokeita. Uusista kasvainmuutoksista otetaan koepala. Tutkimukset ovat usein samanlaisia kuin syövän toteamisvaiheessa. Niiden tarkoitus on erottaa todellinen syövän uusiutuminen esimerkiksi sädehoitoon liittyvistä arpimuutoksista. Tutkimukset auttavat erottamaan myös syövän uusiutumisen täysin uuden syövän ilmaantumisesta ja määrittämään syövän levinneisyyden.

Lääkäri keskustelee kanssasi tutkimustuloksista ja jatkosuunnitelmasta vastaanottokäynnillä tai puhelimessa. Syövän uusiutuessa sinulle laaditaan uusi yksilöllinen hoitosuunnitelma.

Päivitetty 2.11.2023