Gynekologisen syöpäpotilaan hoitopolku

Avoterveydenhuollon lääkäri tai yksityisgynekologi havaitsee sinulla gynekologisen syövän epäilyn ja tekee tarvittavat tutkimukset syövän diagnosoimiseksi sekä laatii lähetteen erikoissairaanhoitoon Taysiin. Lähetteesi käsitellään Taysissa muutamassa päivässä. Gynekologisiin syöpiin erikoistunut lääkäri arvioi mahdollisten lisätutkimusten, kuten laboratoriokokeiden tai kuvantamistutkimusten tarpeen ja kiireellisyyden sekä laatii alustavan hoitosuunnitelman, joka käsitellään moniammatillisessa MDT (Multidiciplinary Tumor Team) -kokouksessa. MDT-kokouksiin osallistuvat useiden gynekologisten syöpien diagnostiikkaan ja hoitoon osallistuvat eri erikoisalojen lääkärit ja hoitajat.

Lähetteen käsittelyn jälkeen saat kutsun lääkärin vastaanotolle naistentautien poliklinikalle. Jos sinulle on määrätty lisätutkimuksia, myös niiden ajat kerrotaan kutsussa.

Varaa vastaanottokäynnille runsaasti (3–4 tuntia) aikaa, sillä lääkärin vastaanoton lisäksi sinulle on varattu aika hoitajan ohjaukseen ja tarvittaessa myös nukutuslääkärille.

Ota vastaanotolle mukaan täytetty esitietolomake, johon olet kirjannut myös tarkat tiedot lääkityksestäsi. Toivomme, että tulet vastaanotolle yhdessä läheisesi kanssa.

Tarvittaessa sinulle tehdään kuvantamistutkimuksia, esimerkiksi vartalon tietokonetomografiatutkimus, lantion magneettikuvaus tai koko kehon aineenvaihdunnan PET-TT tai otetaan verikokeita. Yleensä nämä tutkimukset tehdään ennen vastaanottokäyntiä, jotta niiden vastaukset ovat käytettävissä lääkärin vastaanotolla. Kuulet tutkimustulokset vastaanottokäynnillä, jolloin kuulet alustavan hoitosuunnitelman. Lopullinen hoitosuunnitelma tehdään moniammatillisessa kokouksessa. Jokainen uusi gynekologinen syöpäpotilas tai epäily syövästä käsitellään moniammatillisessa kokouksessa, jotta voidaan taata laadukas ja tasavertainen hoito kaikille.

Vastaanotolla gynekologisiin syöpiin erikoistunut lääkäri haastattelee sinut ja tekee tarvittavat tutkimukset. Hoitosuunnitelmasi varmistuu näiden, ennakkoon tehtyjen tutkimusten ja moniammatillisen kokouksen hoitosuosituksen perusteella.

Mikäli sinulle suunnitellaan leikkaushoitoa, saat tietää leikkausajan vastaanotolla tai se soitetaan sinulle mahdollisimman pian. Lääkäri kertoo leikkaushoidon toteuttamisesta ja sinulle annetaan kirjallinen potilasohje suunnitellusta leikkauksesta.

Lue lisää: Gynekologisten syöpätautien potilasohjeet

Leikkaukseen valmistautumisohjeita saat hoitajalta vastaanoton jälkeen. Tarvittaessa hoitaja myös opettaa sinulle hepariinin pistämisen.

Anestesialääkärin tapaat tarvittaessa leikkausosastolla 4, joka sijaitsee Tays Keskussairaalan 4. kerroksessa.

Jos sinulle suunnitellaan sädehoitoa tai syöpälääkehoitoa, saat ajan hoitoon myöhemmin. Sädehoito annetaan sädehoitoyksikössä Tays Keskussairaalan Radius-rakennuksessa, syöpälääkehoito annetaan NSYT-infuusiopoliklinikalla Tays Keskussairaalan Radius-rakennuksessa.

Ensitietopäivässä saat luotettavaa, monipuolista ja ajankohtaista perustietoa:

• sairaudesta
• taudinmäärityksestä (diagnostiikasta)
• oirekuvasta
• hoitovaihtoehdoista
• sairauden vaikutuksesta toimintakykyyn.

Lisäksi saat tietoa ja ohjausta toimintakyvyn tukemisen mahdollisuuksista kuntoutuksen, sosiaaliturvan ja järjestöjen palvelujärjestelmissä.

Päivä on tarkoitettu sairastuneelle ja hänen läheisilleen antamaan uusia ja rohkaisevia näkökulmia sairastumisen aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Mahdollistamalla läheisesi osallistuminen tuemme selviytymistäsi omassa elinympäristössäsi. Ensitietopäivässä sinulla on mahdollisuus vertaistukeen ja samassa tilanteessa olevien ihmisten tapaamiseen.

Ensitietopäivään ohjaudutaan diagnoosin saamisen, osastojakson tai ensikäynnin jälkeen. Ensitietopäivään osallistumisen ajankohta riippuu sinun omasta tilanteestasi ja tahdostasi sekä seuraavan ensitietopäivän ajankohdasta. Ensitietopäivä järjestetään Taysissa 11 kertaa vuodessa.

Ensitietopäivän luennoitsijoina toimivat lääkäri, kriisityön asiantuntija, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, seksuaaliterapeutti, kuntoutusohjaaja, vertaistukihenkilö ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen edustaja. Ensitietopäivän vastuuhenkilönä toimii kuntoutusohjaaja.

Lue lisää: Syöpään sairastuneiden ensitietotilaisuudet

Hoitajan yhteydenotto

Leikkausosasto 4:n hoitaja soittaa sinulle leikkausta edeltävänä arkipäivänä kello 11–13. Hän kertoo sinulle leikkaukseen tuloajan ja -paikan sekä leikkauspäivän aamuna kotona otettavat lääkkeet.

Saapuminen leikkaukseen

Yleensä saavut leikkaukseen suoraan kotoa, mutta joissain tapauksissa suosittelemme yöpymistä leikkausta edeltävänä yönä potilashotellissa.

Jos sinulta otetaan verikokeita leikkauspäivän aamuna tai käytössäsi on apuvälineitä, saavut osastolle 4B, josta hoitaja vie sinut leikkausosastolle.

Leikkausosastolla on erillinen huone, ns. leiko-tila, jossa odotat leikkaussaliin pääsyä. Voit ottaa mukaasi lukemista tai musiikin kuuntelulaitteen ajankuluksi. Valitettavasti leiko-tila on pieni, joten läheisesi ei voi olla kanssasi siellä.

Ennen leikkausta vaihdat leikkauspaidan päällesi, puet tukisukat ja saat esilääkkeet, jos nukutuslääkäri on ne sinulle määrännyt. Leiko-tilassa on hoitaja koko ajan paikalla, jos tarvitset apua tai sinulle tulee kysyttävää.

• Tietoa erilaisista gynekologisista syöpäleikkauksista ja niiden potilasohjeet

Leikkaus

Leiko-tilasta sinut siirretään leikkaussaliin. Leikkaussalissa tehdään leikkausvalmistelut ja niiden jälkeen sinut nukutetaan tai puudutetaan ja tehdään suunniteltu leikkaus. Sinulle tehtävä leikkaus määräytyy gynekologisen syöpätyypin mukaan.

Kivunhoidostasi huolehditaan leikkauksesta lähtien.

Leikkauksen jälkeinen tarkkailu

Leikkauksen jälkeen elintoimintojasi tarkkaillaan aluksi heräämössä. Sieltä sinut siirretään vointisi mukaan jatkohoitoon joko teho-osastolle, valvontaosastolle tai vuodeosastolle 4B. Vuodeosastolla jatketaan leikkauksen jälkeistä tarkkailua.

Mahdollisten kiputuntemusten sekä pahoinvoinnin tarkkailu, ennakointi ja huomiointi on ensiarvoisen tärkeää. Kivunhoidossasi on mukana myös kivunhoitoon erikoistunut sairaanhoitaja. Kerro myös itse rohkeasti tuntemuksistasi.

Leikkauksen tehnyt lääkäri käy tapaamassa sinua leikkauksen jälkeisenä päivänä. Hän kertoo sinulle leikkauksen kulusta.

Vuodeosastohoidon aikana henkilökunta huolehtii voinnistasi ja käy kanssasi läpi ravitsemukseen, haavan hoitoon, kipuun, liikkumiseen ja muihin hoidollisiin asioihin liittyviä kysymyksiä.

Joskus hoitoosi voi osallistua myös fysioterapeutti tai toimintaterapeutti, avannehoitaja, ravitsemusterapeutti, kuntoutusohjaaja tai sosiaalityöntekijä. Tarvittaessa saat henkistä tukea vuodeosaston henkilökunnalta, ja sen lisäksi sinulla on mahdollisuus keskustella psykiatrisen sairaanhoitajan tai sairaalapapin kanssa. Seksuaaliterveyteen liittyvistä kysymyksistä voit halutessasi keskustella seksuaalineuvojan kanssa.

Läheisesi voivat vierailla vapaasti luonasi vuodeosastolla huomioiden muut potilaat.

Vuodeosastohoidon aikana arvioidaan myös mahdollisen jatkohoitopaikan tai kotihoidon tarve.

Kotiutuminen

Vuodeosastolta lähtiessäsi saat kotihoito-ohjeet, yhteystiedot minne voit tarvittaessa soittaa, reseptit lääkkeistä ja ohjeet lääkkeiden käytöstä. Lisäksi saat mukaasi hoitotyön yhteenvedon, joka on luettavissa myös Omakannasta. Tarvittaessa sinulle kirjoitetaan sairauslomatodistus.

Saat kutsun leikkauksen jälkitarkastusvastaanotolle, tai jälkitarkastus tehdään säde- tai solunsalpaajahoidon aloituksen yhteydessä. Jälkitarkastuksessa lääkäri tekee gynekologisen tutkimuksen ja ultraäänitutkimuksen sekä tarkistaa haavojen parantumisen. Vastaanotolla saat lisää tietoa leikkauksen yhteydessä otettujen näytteiden vastauksista ja sinulle suunnitellusta jatkohoidosta.

Leikkauksessa poistetut kudosnäytteet lähetetään aina patologille kiireellistä mikroskooppitutkimusta varten. Syövän lopullinen tyyppi ja levinneisyys selviävät tässä mikroskooppitutkimuksessa. Vastausten perusteella laaditaan kansallisten ja kansainvälisten hoitosuositusten mukainen jatkohoito. Joissakin tapauksissa leikkaus riittää syövän hoidoksi. Joissakin tapauksissa taas tarvitaan lisähoitoja, joita ovat sädehoito ja/tai syöpälääkehoito. Liitännäishoidot pyritään aloittamaan noin neljä viikkoa leikkauksesta.

Vastausten perusteella myös mietitään, sovellutko joihinkin Taysissa meneillään olevista tutkimuksista, joihin osallistumista sinulle voidaan ehdottaa. Lue lisää Taysissa meneillään olevista syöpälääketutkimuksista.

Lääkäri ilmoittaa sinulle jatkohoidosta yleensä kirjeellä.

Joissakin gynekologisissa syövissä, kuten paikallisesti tai imusolmukkeisiin levinneissä ulkosynnytin- ja kohdunkaulan syövissä, leikkaushoidon sijaan syöpä hoidetaan sädehoidolla. Lue lisää sädehoidosta.

Kemosädehoidossa annetaan ulkoista sädehoitoa kasvaimen alueelle usean viikon ajan (noin 5–6 viikon hoitojakso) ja hoitoon yhdistetään viikottain annettava solunsalpaaja-annos. Kohdunkaulan syövässä kemosädehoitoa voidaan vielä täydentää ontelon sisäisellä sädehoidolla eli brakyterapialla, joka toteutetaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Ulkoinen sädehoito ja kemosädehoito toteutetaan sädehoitopoliklinikalla Radius-rakennuksessa.

Lantion ulkoista sädehoitoa voidaan antaa myös liitännäishoitona leikkauksen jälkeen kohdunrunkosyövässä. Kohdunrunkosyövän liitännäishoidoksi voi myös riittää lyhyempi, emättimen pohjukan sädehoito, johon liittyy neljä erillistä käyntiä kahden viikon aikana. Myös emättimen sädehoito toteutetaan sädehoitopoliklinikalla Radius-rakennuksessa.

Syöpälääkehoitoa eli solunsalpaajia voidaan käyttää ennen leikkausta pienentämään syöpäkasvainta (neoadjuvanttisolunsalpaajahoito) tai leikkauksen jälkeen liitännäishoitona syövän uusiutumisriskiä pienentämään.

Solunsalpaajat ovat lääkkeitä, jotka estävät solujen jakaantumista eri mekanismein, ja ne tuhoavat erityisesti nopeasti jakaantuvia soluja kuten syöpäsoluja. Solunsalpaajat vaikuttavat myös terveiden solujen jakaantumiseen, jonka vuoksi niillä on myös haittavaikutuksia. Solunsalpaajien yleisimpiä haittavaikutuksia ovat hiusten lähtö, suun limakalvo-oireet ja luuydinlama. Solunsalpaajat voivat aiheuttaa myös hermostollisten sivuvaikutustensa kautta väsymystä, pahoinvointia sekä tuntohäiriöitä ja kipua.

Lisäksi jotkut solunsalpaajalääkkeet voivat altistaa maksa- tai munuaisvaurioille. Sen vuoksi solunsalpaajahoidon aikana on syytä välttää alkoholin, luontaistuotteiden ja tiettyjen lääkkeiden yhteiskäyttöä. Lääkärisi käy läpi mahdolliset yhteisvaikutukset käyttämiesi lääkkeiden osalta. Sinun on hyvä kertoa käyttämistäsi luontaistuotteista ja kertoa, jos suunnittelet niiden käyttöä syöpälääkehoitojen aikana. Myös tupakointi heikentää solunsalpaajien tehoa. On tärkeää, että tuot esiin kokemasi hoidon haittavaikutukset, koska niitä voidaan lievittää tai jopa ehkäistä erilaisin tukilääkityksin.

Koska solunsalpaajat aiheuttavat paljon sivuvaikutuksia, syövän hoitoon pyritään kehittämään täsmälääkehoitoja, jotka olisivat räätälöityjä, tehokkaita ja näin vähemmän haitallisia.

Munasarjasyövässä ja edenneessä kohdunkaulasyövässä voidaan tietyissä tilanteissa käyttää verisuonikasvutekijän estäjää, bevasitsumabia, ja muissakin gynekologisissa syövissä tutkitaan syövän verisuonitusta estävien täsmälääkkeiden tehoa.

Munasarjasyövän tietyissä alatyypeissä (epiteliaalinen, ei musiinityyppi) todetaan noin 15 prosentilla naisista kasvaimen BRCA1- tai BRCA2-mutaatio, joka tutkitaan potilailta osana munasarjasyövän normaalia hoitoa. Mikäli syöpäkasvaimessa todetaan BRCA1/2-mutaatio, voi kyseessä olla periytyvä syöpäalttius, jonka vuoksi mutaatio tällaisessa tapauksessa tutkitaan myös verinäytteestä. Mikäli myös verinäytteessä myöhemmin todetaan mutaatio, on kysymyksessä periytyvä alttius, jonka vuoksi järjestetään neuvontakäynti perinnöllisyyslääkärille. BRCA1/2-mutaatiolla on myös merkitystä munasarjasyövän hoidon kannalta. Jos mutaatio todetaan, voidaan PARP-estäjähoitoja (esimerkiksi olaparibi tai niraparibi) käyttää ylläpitohoitona solunsalpaajahoidon jälkeen levinneen munasarjasyövän ensilinjassa tai uusiutuneen taudin hoidossa solunsalpaajahoidoille herkän munasarjasyövän hoidossa. BRCA1/2-mutaatioiden lisäsi epiteliaalisesta, ei-musiinista munasarjasyöpäkasvaimista tutkitaan myös eräs DNA-vauriokorjausmekanismin toiminta, homologinen rekombinaatio (HR). Jos tuon mekanismin häiriö todetaan (kasvain on silloin HRD-positiivinen) ilman BRCA1/2-mutaatiota, voidaan käyttää PARP-inhibiittoreita yksi tai yhdistettynä bevasitsumabiin.

Elimistön immuunipuolustusjärjestelmää aktivoivia lääkkeitä (immuno-onkologiset hoidot) tutkitaan paljon gynekologisissa syövissä, mutta ne eivät ole vielä kliinisessä käytössä tutkimusten ulkopuolella munasarjasyövässä. Uusiutuneessa tai edenneessä kohtu- tai kohdunkaulasyövässä voidaan nykyään immuno-onkologisia hoitoja käyttää silloin, kun näissä syövissä ilmenee tietyntyyppiset hoitovastetta ennustavat molekulaariset piirteet (joko PD-L1-positiivisuus kohdunkaulasyövässä tai MSI-H-positiivisuus kohtusyövässä). Suun kautta otettavaa tyrosiinikinaasin estäjää (lenvatinibi) yhdistettynä immuno-onkologiseen lääkitykseen voidaan käyttää uusiutuneessa kohtusyövässä platinahoidon jälkeen myös MSI-H-negatiivisessa taudissa.

Joskus valitettavasti gynekologinen syöpä todetaan vaiheessa, jolloin parantuminen ei ole enää mahdollista, tai syöpä uusiutuu niin ettei se ole enää parannettavissa. Syöpä on tällöin tunkeutunut paikallisesti sellaisiin elimiin, josta sitä ei voida poistaa, tai se on lähettänyt imu- tai verisuonten välityksellä etäpesäkkeitä useampiin elimiin. Tällaisessa tilanteessa hoitojen tavoite on helpottaa syövästä johtuvia oireita ja hidastaa sairauden kulkua niin, että elinaikaa saadaan pidennettyä.

Syövän hoito voi tällöin olla solunsalpaajahoitoa, hormonaalista suun kautta otettavaa lääkehoitoa, sädehoitoa tai näiden yhdistelmähoitoa. Hoito suunnitellaan yleensä yhdessä gynekologisten onkologien kokouksessa ja yhteisymmärryksessä potilaan kanssa hoitoneuvottelukäynnillä hoitavan gynekologin kanssa. Tällaisessa tilanteessa sinulle voidaan ehdottaa myös osallistumista syövänhoitotutkimukseen. Lue lisää: Syöpälääketutkimus.

Kun syövän etenemistä jarruttava hoito ei enää tehoa tai hoidon aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi hoitoasi ei enää kannata jatkaa, siirrytään oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitoon. Tämä päätös tehdään yhdessä sinun kanssasi hoitoneuvottelussa, joka yleensä tapahtuu sinulle varatulla lääkärin vastaanottokäynnillä. Läheisesi ovat tervetulleita mukaan vastaanotolle.

Palliatiivinen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Vaikka oireenmukaista hoitoa annetaan sairauden vaiheesta riippumatta, palliatiivisen hoidon merkitys korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa. Tällöinkin ihminen voi elää palliatiivisen hoidon turvin useita kuukausia.

Palliatiivisen hoidon tarkoitus on auttaa sinua ja läheisiäsi saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu taudista huolimatta sekä lievittää sairaudesta johtuvia oireita ja kärsimystä. Palliatiivisessa hoidossa hyväksytään elämän rajallisuus, eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen mihin hintaan hyvänsä.

Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään tuetaan ja hoidetaan yksilöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoidossa kuolevalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus valmistautua lähestyvään kuolemaan, ja tavoitteena on tarjota arvokas kuolema. Sana saattohoito on korvannut käsitteen terminaalihoito. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.

Lue lisää: Palliatiivinen hoito

Syövän paranemiseen tähtäävän hoidon jälkeen siirryt seurantaan. Seurantasuunnitelma tehdään yksilöllisesti perustuen syövän ominaisuuksiin ja sinulle annettuihin hoitoihin.

Mikäli leikkauksella hoidetulla syövällä arvioidaan olevan erittäin matala uusiutumisriski ja näin ollen erittäin hyvä paranemisennuste, jälkitarkastuksen jälkeen sinulle suositellaan oirepoliklinikalla tapahtuvaa seurantaa, eikä rutiininomaisia kontrollikäyntejä sovita. Sinulla on kuitenkin syövän uusiutumisen suhteen huolestuttavien oireiden vuoksi mahdollisuus olla yhteydessä Taysin naistentautien oirepoliklinikalle sähköisesti (verkkopoliklinikka) tai puhelimitse. Tarvittaessa sinulle varataan tutkimuksia tai vastaanottoaika naistentautien poliklinikalle tarkastusta varten. Kun leikkauksesta on kulunut kolme vuotta, sinut kutsutaan seurannan loppuvastaanotolle.

Mikäli syövällä on arvioitu olevan korkea uusiutumisriski ja sinulle on sen vuoksi suositeltu liitännäissolunsalpaajahoitoja tai lantion ulkoista sädehoitoa, seurataan vointiasi säännöllisillä seurantakäynneillä kolmen vuoden ajan naistentautien poliklinikalla. Seurantapoliklinikan jälkeen vointiasi seurataan vielä kahden vuoden ajan oirepoliklinikalla eli yhteensä seuranta-aika on viisi vuotta. Viiden vuoden jälkeen on hyvin epätodennäköistä, että syöpä enää uusiutuisi, eikä erityistä seurantaa oireettomilla potilailla enää suositella jatkettavan.

Yleensä seurantakäynneillä tehdään yleistutkimus, gynekologinen tutkimus ja gynekologinen ultraäänitutkimus. Tarkentavat kuvantamistutkimukset ja verikokeet otetaan tutkimuslöydösten ja mahdollisten syövän uusiutumisen suhteen hälyttävien oireiden perusteella kohdennetusti. Sinulla on myös aina mahdollisuus ottaa seurantapaikkaan yhteyttä käyntien välillä, mikäli koet sinua huolestuttavia oireita.

Ulkopaikkakuntalaisten seuranta tapahtuu oman sairaanhoitopiirin keskussairaalassa naistentautien poliklinikalla.

Lue lisää: Gynekologisen syövän takia hoidetun potilaan seuranta