Valikkonäyttö
Ympärivuorokautisen palveluasumisen ja laitoshoidon maksut
Ympärivuorokautisen palveluasumisen ja laitoshoidon maksut
Ympärivuorokautisen palveluasumisen ja laitoshoidon maksut
Tietoa lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten asumispalvelujen maksuista, laitoshoidon maksuista sekä asumisen tukipalvelujen maksuista.
Lyhytaikainen ympärivuorokautinen asuminen
- Kokopäivähoito: 33 €/päivä
- Osavuorokautinen hoito: 19 €/päivä
Tilapäinen perhehoito
- Kokopäivähoito: 33 €/päivä
- Osavuorokautinen hoito (enintään 8 tuntia): 18 €/päivä
Ympärivuorokautinen palveluasuminen, perhehoito ja laitoshoito
Pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, pitkäaikaisessa perhehoidossa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä kuukausimaksu. Maksu on enintään 85 prosenttia asiakkaan nettokuukausituloista, joista on tehty alla mainitut vähennykset.
Jos asiakas on välittömästi ennen palvelun alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avoliitossa ja hänen tulonsa ovat suuremmat kuin puolison tulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Tällöin maksu saa olla enintään 42,5 prosenttia puolisojen yhteenlasketuista nettokuukausituloista, joista on tehty alla mainitut vähennykset.
Jos kuitenkin kumpikin puolisoista on pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, pitkäaikaisessa perhehoidossa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, maksu on enintään 85 prosenttia asiakkaan nettokuukausituloista. Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jää käyttövara, joka on
- ikäihmisten pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa palvelusasumisessa vähintään 182 €/kk
- mielenterveys- ja päihdekuntoutujien pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vähintään 250 €/kk
- pitkäaikaisessa perhehoidossa vähintään 182 €/kk
- pitkäaikaisessa laitoshoidossa vähintään 122 €/kk
Maksukyvyn mukaan määräytyvän maksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon palvelua käyttäneiden henkilöiden tulot.
Asiakasmaksussa huomioitavat nettotulot:
- eläkkeet, ilman rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää
- eläkettä saavan hoitotuki, ilman veteraanilisää
- palkkatulot ja muut verosta vapaat tulot tulonhankkimiskustannuksilla vähennettynä
- 16 vuotta täyttäneen vammaistuki
- alle 16-vuotiaan vammaistuki
- lasten kotihoidon tuki
- opintoraha ja aikuiskoulutustuki
- opintojen johdosta suoritettavat apurahat ja muut vastaavat avustukset, siltä osin kun ne ovat veronalaista tuloa
- muut lain sallimat jatkuvat tai vuosittain toistuvat ansiotulot
- pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat korko, osinko- ja vuokratulot (kulut vähennettyinä)
- laskennallinen metsätulo (Laki 10i §)
Jos asiakkaan tai hänen puolisonsa tulot vaihtelevat, kuukausitulona otetaan huomioon viimeksi kuluneiden 12 kuukauden keskimääräinen kuukausitulo.
Tulona ei oteta huomioon:
- lapsen elatuksesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua lapsen elatusapua
- tuloverolain 92 §:ssä tarkoitettuja verovapaita sosiaalietuuksia (lukuun ottamatta vammaistukia ja eläkettä saavan hoitotukea), joita ovat esimerkiksi lapsilisä, kansaneläkelain mukainen lapsikorotus, sotilasavustus ja asevelvollisen päiväraha, toimeentulotuki, veteraanien etuudet (mukaan lukien ylimääräinen rintamalisä ja veteraanilisä)
Tuloista tehtävät vähennykset:
Ennen kuin maksu määrätään, asiakkaan kuukausituloista vähennetään seuraavat kustannukset:
- asiakkaan suoritettavaksi vahvistettu elatusapu sekä hänen tosiasiallisista perhesuhteistaan johtuvat muut vastaavat kustannukset (elatusapua ei vähennetä, jos elatusavun saajana on asiakkaan aviopuoliso, jonka kanssa asiakas on elänyt yhteistaloudessa välittömästi ennen asumispalvelun alkamista)
- avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa annetussa laissa tarkoitettu pesän- jakajan tai tuomioistuimen määräämä hyvitys, joka asiakkaan on suoritettava rahana
- kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty etuus, joka hänen on suoritettava rahana
- edunvalvojan palkkion perusmaksu (myös edunvalvontavaltuutetun palkkio enintään em. perusmaksun suuruisena)
- Lisäksi asiakkaan kuukausituloista vähennetään todelliset asumismenot ennen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, pitkäaikaiseen perhehoitoon tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymistä seuraavasti:
- omistusasunnosta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut korkeintaan kuuden kuukauden ajan palvelun alkamisesta (huomioidaan asiakkaan osuus: asunto-osakkeen hoitovastike, lämmitys, vesimaksun perusosa, kiinteistövero, tonttivuokra ja pakollinen kotivakuutus)
- vuokra-asunnon vuokra ja muut asumisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 52 §:ssä tarkoitetulta vvuokralaisen irtisanomisajalta (huomioidaan lisäksi asiakkaan osuus: pakollinen kotivakuutus)
- asumisoikeusasunnon asumisoikeusasunnoista annetun lain (651/1990) 16 §:ssä tarkoitettu käyttövastike ja muut asumisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut kolmelta kuukaudelta (huomioidaan lisäksi asiakkaan osuus pakollisesta kotivakuutuksesta)
Tuloista tehtävät erityiset vähennykset:
Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasmaksun suuruudesta päätettäessä vähennetään maksun perusteena olevista tuloista kohtuulliset asumismenot, joita asumispalvelusta aiheutuu.
Asumismenoista vähennetään valtion varoista maksettava asumistuki.
Ympärivuorokautisen palveluasumisen ja pitkäaikaisen perhehoidon asiakasmaksun suuruudesta päätettäessä vähennetään maksun perusteena olevista tuloista:
- Terveydenhuollon ammattihenkilön määräämien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannukset, joihin asiakas on oikeutettu saamaan korvausta sairasvakuutuslain nojalla kuitenkin enintään sairasvakuutuslaissa mainitun vuosiomavastuun suuruisena.
- Muiden kuin sairasvakuutuslain mukaan korvattavien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannukset vähennetään siltä osin, kun lääkemääräyksen tehnyt terveydenhuollon ammattihenkilö on arvioinut ne asiakkaan terveydelle tarpeelliseksi. Nämä kustannukset huomioidaan asiakkaan tai hänen edustajansa antaman selvityksen perusteella. Paras selvitysmuoto on apteekin listaus reseptiostoista vähintään viimeisen kuuden kuukauden ajalta. Apteekista tulee pyytää lista, jossa näkyy lääkkeiden korvausluokat. Muunlaisessa selvityksessä on esitettävä lääkemääräys tai terveydenhuollon ammattihenkilön tekemä kirjaus (esimerkiksi Omakannasta) josta selviää, että valmiste on tarpeellinen asiakkaan terveydelle.
Päivitetty 10.7.2024