Esi- ja perusopetus sekä toisen asteen opetus

Ruokakasvatus

Ruokakasvatuksen tavoitteet on kirjattu esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Ruokakasvatus on integroitu osaksi monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Toiminnassa edistetään ruokatajun ja myönteisen ruoka- ja kehosuhteen kehittymistä sekä oppilaiden osallistumismahdollisuuksia ruokailutilanteessa. Toisen asteen opinnoissa ravitsemus ja elintavat integroidaan opetukseen hyvinvointia edistävästä näkökulmasta. Nuoria ohjataan itsenäiseen ruokataloudenhoitoon ja vahvistetaan hyviä ruoka- ja juomavalintoja. Kunnassa/yksiköissä on nimetty ruokatyöryhmä, joka koordinoi ja vie käytäntöön ruokakasvatus- ja ravitsemustoimia.

Keinoina hyödynnettävissä koko opetustoimessa: Ruokailu toteutetaan kouluruokailusuosituksen, ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden ruokailusuosituksen mukaisesti. Oppilaita ja opiskelijoita osallistetaan kouluruokailun suunnitteluun ja kehittämiseen.

Keinoina hyödynnettävissä esi- ja perusopetuksessa: Neuvokas perhe - ja Maistuva koulu -menetelmät, Ruokatutka, Kouluruokadiplomi, Nykytila.fi-arviointi, asiakasraati, ruokaryhmä, kotitalousopetus, ruokakulttuurien tuntemus, Kaappaa kasvis -teemaviikko, työpajat ja ruokasuunnistus teemapäivässä, ravitsemus ja ruoka integroituna laajasti eri oppiaineisiin.

Keinoina hyödynnettävissä toisen asteen opetuksessa: Ammattiosaajan työkykypassin käyttö tutkinnon osana, työhyvinvointiteemat oppitunneilla, välipalatarjonta/oppilaitosten kioskit, mediakasvatus, lähdekritiikki, ravitsemuksen lukutaito, kuluttajataidot.

Toteutumisen arviointi esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa: Ruokailun toteutumista seurataan yksilö- ja ryhmätasolla osana oppilashuoltotyötä. Kyllä/ei. Oikein ajoitettu ja riittävän pitkä ruokatauko. Kyllä/ei. Koulun opetussuunnitelmassa on kuvattu kouluruokailun järjestämisessä tehtävä yhteistyö oppilaiden kanssa. Kyllä/ei (TEAviisari-tiedonkeruu/Perusopetus/Sitoutuminen). Ovatko opiskelijat osallistuneet lukuvuoden aikana ruokailujärjestelyjen suunnitteluun, toteuttamiseen tai arviointiin? Kyllä/ei (TEAviisari-tiedonkeruu/Ammatillinen koulutus/Osallisuus ja TEAviisari-tiedonkeruu/Lukio/Osallisuus). Yhteenveto raportoidaan vuosittain osana esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen opetuksen toimintakertomuksia, joita hyödynnetään kunnan ja alueen hyvinvointisuunnittelussa.

Tunnistaminen

Koulussa ohjataan ja seurataan oppilaiden ruokailua. Esi- ja perusopetuksessa opettaja havainnoi ruokailua sekä oppilaiden hyvinvointia ja havaintojen perusteella tarvittaessa ohjaa hakeutumaan sote-ammattilaisten palveluihin. Toisen asteen opetuksessa ja opiskelijahuollossa seurataan ruokailuun osallistumista ja huomioidaan Kouluterveyskyselyn tulokset ja ruokapalveluiden tekemät seurannat ruokailun toteutumisesta. Kouluyhteisössä tunnistetaan varhain ylipainoon, lihavuuteen ja syömispulmiin liittyvät tunnusmerkit ja toimintakyvyn muutos. Tarvittaessa ryhdytään etsimään niihin ratkaisua yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.

Keinoina hyödynnettävissä: Kouluterveyskysely eri ikäryhmissä, havainnointi, opetustilanteissa keskustelu, ruokailutilanteen miellyttävyyden ja käyttöasteen arviointi.

Toteutumisen arviointi: Onko koulussa yhteisesti sovittu käytäntö tai toimintaohje kouluruokailuun osallistumisen seurannasta? Kyllä/ei (TEAviisari-tiedonkeruu/ Perusopetus/Yhteiset käytännöt). Miten suuri osa oppilaista arvion mukaan osallistuu ruokailuun viitenä päivänä viikossa (TEAviisari-tiedonkeruu/ Perusopetus/Sitoutuminen). Onko lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa yhteisesti sovittu käytäntö tai toimintaohje opiskelijaruokailuun osallistumisen seurannasta? Kyllä/ei (TEAviisari-tiedonkeruu/Lukiokoulutus/Yhteiset käytännöt ja TEAviisari-tiedonkeruu/Ammatillinen koulutus/Yhteiset käytännöt). Yhteenveto raportoidaan vuosittain osana esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen opetuksen toimintakertomuksia, joita hyödynnetään kunnan ja alueen hyvinvointisuunnittelussa.

Ravitsemusohjaus

Terveydenhuollon kanssa on sovittu yhteistyötavoista ravitsemusohjauksen saamiseksi. Opetus ja koulun aikuiset tukevat omalla mallillaan ja toiminnallaan lapsen ja perheen saamaa ravitsemusohjausta.

Keinoina hyödynnettävissä: monialainen oppilashuollon yhteistyö, opetustilanteet, keskustelut, oppilaitosten pajat tai ryhmät.

Toteutumisen arviointi: Kirjattu yhteiset käytännöt perusterveydenhuollon kanssa ravitsemusohjauksen saamisesta oppilashuoltoon. Kyllä/ei. Yhteenveto toteutuksesta vuosittain osana esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen opetuksen toimintakertomuksia, joita hyödynnetään kunnan ja alueen hyvinvointisuunnittelussa.

Resursointi

Moniammatilliset säännölliset täydennyskoulutukset ja yhteistyö ruokakasvatus- ja arviointimenetelmien hyödyntämisessä. Esiopetuksessa on yksiköittäin nimetyt ruokakasvatusvastaavat. Ruokapalvelun edustus ja ravitsemusterapeutin konsultaatiomahdollisuus toteutuvat moniammatillisessa yhteisöllisessä oppilashuoltotyöryhmässä. Varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten ateria-ajat ja kesto toteutuvat ruokasuositusten mukaisesti.

Keinoina hyödynnettävissä: Ruokatutka-webinaarit, ruokapalveluiden kanssa toteutettava välipalatarjonta ja oppilaitosten kioskit.

Toteutumisen arviointi: Onko kouluissa noudatettu kouluruokailusuositusta (Valtion ravitsemusneuvottelukunta/Syödään ja opitaan yhdessä 2017) koululounaan ja välipalojen järjestämisessä? Kyllä/ei (TEAviisari-tiedonkeruu/Perusopetus/ Sitoutuminen). Koulupäivän ensimmäisen lounaan ajankohta ja lyhyimmän kouluruokailun syömiseen varatun oppilaskohtaisen ajan pituus (TEAviisari-tiedonkeruu/Perusopetus/Muut ydintoiminnat). Onko lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa noudatettu ruokailusuositusta (Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta – ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin) opiskelijaruokailun järjestämisessä? Kyllä/ei (TEAviisari-tiedonkeruu/Lukiokoulutus/ Sitoutuminen ja TEAviisari-tiedonkeruu/Ammatillinen koulutus/Sitoutuminen). Yhteenveto raportoidaan vuosittain osana esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen opetuksen toimintakertomuksia, joita hyödynnetään kunnan ja alueen hyvinvointisuunnittelussa.

Vaikuttaminen ja viestintä

Kouluympäristö edistää terveellisten ruokavalintojen tekemistä. Koulun tiloissa mahdollisesti olevien ruoka- ja juoma-automaattien sekä välipalamyynnin tarjonta on terveyttä edistävää ja ravitsemussuositusten mukaista. Ruokailutapahtuma on kiireetön ja ilmapiiriltään myönteinen. Opettajat ja ohjaajat edistävät positiivista asennetta oppilaitosruokailua, hyviä välipaloja ja hyvää ravitsemusta kohtaan. Oppilaita/opiskelijoita ja vanhempia/huoltajia osallistetaan kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Keinoina hyödynnettävissä: Oppilas-/opiskelijapalaute, välipalakäytännöt, oppilaiden/opiskelijoiden osallistaminen ruokailun ja ruokalistan suunnitteluun, säännöllinen viestintä koulussa tapahtuvan ruokailun sujumisesta koteihin ja päättäjille.

Toteutumisen arviointi: Ovatko vanhemmat/huoltajat osallistuneet seuraaviin asioihin lukuvuoden aikana: kouluruokailun suunnittelu/toteuttaminen/arviointi? Kyllä/ei (TEAviisari-tiedonkeruu/Perusopetus/Osallisuus). Ovatko vanhemmat/huoltajat osallistuneet seuraaviin asioihin lukuvuoden aikana: ruokailujärjestelyjen suunnittelu, toteuttaminen tai arviointi? Kyllä/ei (TEAviisari-tiedonkeruu/Lukio/Osallisuus ja TEAviisari-tiedonkeruu/Ammatillinen koulutus/ Osallisuus). Opettaja- ja henkilöstökokouksissa on käsitelty koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksen tuloksia. Kyllä/ei (TEAviisari-tiedonkeruu/Perusopetus/Sitoutuminen, TEAviisari-tiedonkeruu/Lukiokoulutus/Sitoutuminen ja TEAviisari-tiedonkeruu/ Ammatillinen koulutus/Sitoutuminen). Yhteenveto raportoidaan vuosittain osana esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen opetuksen toimintakertomuksia, joita hyödynnetään kunnan ja alueen hyvinvointisuunnittelussa.

Seuranta ja arviointi

Ruokailun toteutumista ja kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään oppilashuoltotyössä ja kunnan/alueen hyvinvointisuunnittelussa. Täydennyskoulutusten ja yhteistyöpalaverien toteutumista seurataan.

Toteutumisen arviointi: Ruokakasvatus toteutuu sovitun suunnitelman mukaisesti. Kyllä/ei. Yhteenveto toteutumisesta raportoidaan vuosittain osana esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen opetuksen toimintakertomuksia, joita hyödynnetään kunnan ja alueen hyvinvointisuunnittelussa.

Käytännön työkaluja, suosituksia, ohjeita ja oppaita

Sydänliitto.fi, Neuvokas perhe (neuvokasperhe.fi)

Aineistoa perheelle ja ammattilaiselle, vinkkejä ruokakasvatukseen sekä ideoita ja tehtäviä lasten kanssa tehtäväksi.

Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa – ruokailoa ja terveyttä lapsille. Turun yliopisto. 2014.

Lapsilähtöinen Sapere-ruokakasvatus, jossa kiinnostus ruokaan herätetään aistikokemusten, tutkimisen ja osallisuuden kautta.

Ruokatutka (ruokatutka.fi)

Kasvattajille työkaluja ja lapsille sekä nuorille ajattelemisen aihetta ja oivaltamisen iloa. Hanke on suunnattu ensisijaisesti lapsille ja nuorille varhaiskasvatuksesta aina toiseen asteeseen saakka. Lähtökohtana varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuositukset. Erilaiset tehtävät, kilpailut ja muut sisällöt edesauttavat monilukutaidon kehittymistä. Koulutuswebinaari kasvattajille

Ruokataju-aineistokokonaisuus. Opetushallitus ja Maa- ja metsätalousministeriö.

www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/s1-ruokaosaaminen-ja-ruokakulttuuri

Ruokakasvatuksen tukimateriaalia, ideoita ja kuva-aihioita monialaiseen opetukseen ja ohjaukseen.

Materiaaleista löytyy Hyvän Olon Eväät – Iloa alakoulun ruokakasvatukseen. Opettajan opas.

Nykytila.fi

Työkalu koulun tai päiväkodin ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointiin.

Maistuva koulu

Toimintamalli, työkaluja ja ideoita ruokakasvatukseen alakoulussa.

Nam! Nauti, aisti ja maista, erepo.uef.fi

Tietoisen syömisen harjoitusohjelma alakoulussa.

Kouluruokadiplomi

Kouluille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä.

Terve koululainen -sivusto (tervekoululainen.fi)

Tietoa ja opetusmateriaalia koululaisen elintavoista ja ravitsemuksesta.

See & Eat (seeandeat.org)

E-kirjoja ja puuhia tutustuttamaan lapsia kasviksiin ja lisäämään kasvisten käyttöä.

KEHUVA-lähestymistapa (kehuva.com)

Lähestymistapa tilanteisiin, joissa käsitellään ruokaan, syömiseen ja kehoon liittyviä teemoja.

Luontoaskel hyvinvointiin – toimintamalli varhaiskasvatukseen. 2020.

Kestävään kehitykseen perustuva toimintamalli, mm. positiivinen ruokasuhde ja oppiminen ruokakokemusten kautta.

TOTA, Terveyden Oma Tilannearvio -aineisto. Sydänliitto.

Tueksi motivoivaan elintapaohjaukseen. Aineistopaketti sisältää TOTA-mittarin ja kuvamateriaalia nuorille.

Ammattiosaajan työkykypassi (työkykypassi.fi)

Työkykypassi on ammattiin opiskelevan työkalu työkyky- ja hyvinvointitaitojen vahvistamiseen.

Syömishäiriö ruokapöydässä – vinkkejä ruokailun tueksi (rty.fi/kuvapankki)

Opas vanhemmille ja läheisille.

Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. THL. 2018.

Ravitsemus, ruokailu ja ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa.

Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus. VRN ja THL. 2017.

Ohjeistus kouluruokailun järjestämisestä, yhteistyöstä koulun sisällä ja kotien kanssa sekä toiminnan seurannasta ja arvioinnista.

Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta – Ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin. VRN, Opetushallitus ja THL. 2019.

Opiskelijaruokailun järjestämistä koskevat säädökset ja ravitsemussuositukset. Ideoita tuote- ja palvelumuotoiluun, yhteistyöhön, viestintään ja toiminnan seurantaan ja arviointiin.

Juomilla on väliä – harkitse, mitä juot. VRN.

Juomasuositus.

Terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset. VRN. 2014.

Koko väestöä koskevat ravitsemussuositukset.

Nuorten mielenterveyshäiriöt: Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. THL. 2013.

Tietoa syömishäiriöistä, niiden tunnistamisesta ja hoidosta.

Kouluterveyskysely/lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. THL.

Kunta- ja oppilaitoskohtaista tietoa mm. nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja avun saamisesta.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

Varhaiskasvatuslaki (540/2018)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

Perusopetuslaki (21.8.1998/628)

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019.

Lukiolaki (714/2018)

Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017)