Infektiotiedote 6/2023

Julkaistu 31.10.2023

COVID-19

Vaikka COVID-19-pandemia on julistettu päättyneeksi, koronavirukset kyllä kiertävät jatkuvasti. Kesällä ja syksyllä COVID-tapauksia nähtiin vähemmän, ja myös jätevesiseurannassa virukset kävivät Pirkanmaalla mittaamattomissa. Nyt kuitenkin COVID-19 epidemia on taas alkanut. Niissä hengitystieinfektioissa, joissa aiheuttajaa tutkitaan, on koronavirus tavallisin löydös. Oletettavasti suuri osa väestön syysflunssasta on nyt koronan aiheuttamaa. Influenssa- ja RSV-kausi eivät ole alkaneet.

COVID-19-tapausten määrä Pirkanmaan sairaaloissa on lisääntynyt nopeasti, mikä heijastelee suurta infektioiden määrää väestössä. Paitsi sairaaloissa, koronatapauksia ja yksiköiden epidemioita on jälleen myös asumispalveluyksiköissä.

Kuva 1. Fimlabin tuloksia Pirkanmaalla tutkituista hengitystieinfektionäytteistä vuonna 2023.

Alle on koottu tiivistelmä koronaohjeista. Lue tarkemmat ohjeet Pirha.fi-sivuilta Koronavirus COVID-19.

Näytteenotto

• Sairaalaan tulevilta tai sairaalassa olevilta, joilla oirekuva sopii COVID-19-infektioon, tutkitaan CV19Nh-osoitus (PCR).
• Asumispalveluyksikön hengitystieinfektio-oireiselta asukkaalta ei ole välttämätöntä ottaa koronanäytettä. Oireinen asukas hoidetaan tällöin samoin varotoimin ja suojaimin kuin COVID-19-positiiviseksi todettu asukas. Mikäli yksikössä todetaan epidemia eli useammalle asukkaalle tulee hengitystieoireita muutaman päivän sisään, testataan yhdestä kolmeen asukasta (CV19Nh-osoitus ja influenssanäyte), jotta saadaan selville tartuntojen aiheuttaja.

COVID-infektioon sairastuneen hoito

• COVID-19-infektioon sairastunut sijoitetaan ensisijaisesti yhden hengen huoneeseen tai kohortoidaan samaan huoneeseen toisten COVID-19-infektiota sairastavien kanssa.
• Mikäli omaa huonetta tai kohorttia ei pystytä järjestämään, hoidetaan COVID-19-infektiota sairastava pisaravarotoimin tämän ohjeen mukaisesti: Kosketus- tai pisaravarotoimien toteuttaminen usean potilaan huoneessa.
• Sairastunut hoidetaan varotoimien keston ajan pisaravarotoimin ja pidempikestoisessa lähihoidossa käytetään FFP2-hengityksensuojainta.
• Sairaalahoitoon COVID-19-infektion vuoksi otettavalle potilaalle harkitaan tuoreessa infektiossa Paxlovid-lääkehoitoa rokotestatuksesta riippumatta. Lääkityksen aloittamista voi harkita myös asumispalveluissa asuvalle henkilölle. Paxlovid-lääkehoidon ohjeistusta kannattaa seurata, sillä siihen saattaa tulla lähiaikoina jotain uusia linjauksia.
  • Ohjeet COVID-19-lääkityksestä

Altistuneen hoito

• Altistuneet hoidetaan pisaravarotoimin ja sijoitetaan ensisijaisesti omaan huoneeseen tai kohortoidaan samaan huoneeseen muiden altistuneiden kanssa. 
• Varotoimet voi purkaa kuuden vuorokauden kuluttua, jos potilas tai asukas pysyy oireettomana.
• Jos tämä ei ole mahdollista, altistunutta hoidetaan pisaravarotoimin Kosketus- tai pisaravarotoimien toteuttaminen usean potilaan huoneessa -ohjeen mukaisesti.

Työntekijät

• Suojautuvat sairastuneita ja altistuneita hoitaessaan yllä mainittujen ohjeiden mukaisesti.
• Yksikön epidemiatilanteessa työntekijöiden tartuntoja voidaan ehkäistä porrastamalla ruokailua, käyttämällä kirurgista suu-nenäsuojusta myös henkilökunnan välisissä kontakteissa ja huolehtimalla turvaväleistä.
• Jos yksikössä on runsaasti sairastuneita, voi henkilökunta siirtyä käyttämään kirurgista suu-nenäsuojusta työpäivän ajan estääkseen lisätartuntoja. Näin kannattaa menetellä erityisesti silloin, jos yksikössä on paljon muistisairaita eikä sairastuneiden ja altistuneiden kulkemista pysty rajoittamaan.
• Ohje sairauspoissaoloon hengitystieinfektioissa (intra.pirha.fi)

Tiedottaminen hygieniahoitajalle

• Jos yksikössä tapahtuu infektion leviämistä potilaisiin tai asukkaisiin, ilmoita yksikön epidemiasta hygieniahoitajalle mahdollisimman pian.
• Hygieniahoitajalta voit pyytää tarvittaessa lisäohjeita epidemian hallintaan.
  • Hygieniahoitajien yhteystiedot

Ulosteen bakteeridiagnostiikka on uudistunut

Infektiolääkäri Meeri Honkanen, epidemiologi Sirpa Räsänen & kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Minna Paloniemi.

Ripulitaudin etiologian selvitykseen on 10.10. lähtien otettu käyttöön uusi tutkimus 23458 F -BaktNhO. Tutkimus korvaa aiemmin käytössä olleet tutkimukset F -BaktVi1, F -EHEC ja F -CldTNhO, joita ei voi jatkossa erikseen pyytää. Tutkimuspyyntöön on tärkeää merkitä, onko tartunta peräisin kotimaasta vai ulkomailta.

Jos selvitetään ruokamyrkytysepidemiaa voi käyttää edelleen tutkimusta 3584 F -BaktVi3, jolloin näyte pyydetään aina useammalta kuin yhdeltä sairastuneelta, ja epidemiasta informoidaan myös Fimlabia. Koska F -BaktVi3 sisältää myös Yersinian kylmärikastusviljelyn, sen voi poikkeuksellisesti pyytää yksittäisestä potilaasta, jos nimenomaan epäillään Yersinia-infektiota.

PCR-seulonnan tulos vastataan pääsääntöisesti seuraavana arkipäivänä näytteen saapumisesta laboratorioon. Osa positiivisista näytteistä ohjautuu jatkoviljelyyn (merkitty tähdellä alla), jatkoviljelyn tulos valmistuu noin viikon sisällä seulontatuloksesta.

Tutkimus sisältää seuraavat mikrobit:

• Shigella (spp)*
• Campylobacter (spp)*
• Yersinia enterocolitica*
• Vibrio (spp)*
• Aeromonas spp
• Salmonella (spp)*
• C. difficile toksiini B
• hypervirulentti C. difficile
• enterohemorraaginen E. coli (EHEC)
• enteroinvasiivinen E. coli (EIEC)
• enteropatogeeninen E. coli (EPEC)
• enterotoksigeeninen E. coli (ETEC)
• enteroaggregatiivinen E. coli (EAEC)

Positiivinen löydös tarkoittaa, että näytteessä on jonkun yllä mainitun mikrobin nukleiinihappoa. Lausunnossa kerrotaan tarkemmin, minkä mikrobin osalta näyte on positiivinen. Mikäli näyte vastataan negatiivisena, ei näytteestä löydy minkään yllä mainitun mikrobin nukleiinihappoa. Uusista EHEC-löydöksistä sekä Shigella/EIEC-löydöksistä soitetaan pyytävään yksikköön.

Menetelmän avulla tunnistetaan myös mikrobeja, joita aiemmin käytössä olleilla menetelmillä ei ole pystytty osoittamaan, erityisesti erilaisia patogeenisia Escherichia coli-kantoja. Näistä EAEC, EPEC ja ETEC ovat kolme yleisintä turistiripulin aiheuttajaa, joten positiivisten ulostenäytteiden määrä tulee lisääntymään uuden tutkimusmenetelmän myötä.

Positiivisen löydöksen merkitys tulee arvioida potilaan anamneesin ja oirekuvan perusteella. Shigella-, salmonella- ja kampylobakteerilöydökset ovat aina merkitseviä. Aeromonaksen merkitys on osin epäselvä, koska sitä esiintyy usein myös oireettomilla. EAEC ja EPEC saattavat löytyä ulostenäytteistä useita kuukausiakin ulkomaanmatkan jälkeen myös oireettomilla kantajilla, joten näiden merkitys oireiden aiheuttajana on arvioitava tapauskohtaisesti.

Mahdollisen antibioottihoidon tarve arvioidaan myös oirekuvan ja löydösten perusteella. Suuri osa merkittäviksikin arvioitavista löydöksistä ei vaadi antibioottihoitoa, mikäli oirekuva on lievä. Erityisesti patogeenisten E. coli -kantojen ja salmonellojen kohdalla antibioottihoitoa ei lähtökohtaisesti suositella.

Lisätietoja löytyy Fimlabin sivuilta

• Ulosteen bakteerien nukleiinihaponosoitus ja jatkoviljely, F -BaktNhO 23458