Valikkonäyttö
Infektiotiedote 4/2024
Infektiotiedote 4/2024
29.7.2024
Hinkuyskää on liikkeellä aiempaa enemmän
Hinkuyskätapauksia on todettu Suomessa tänä vuonna enemmän kuin viime vuosina. Myös Pirkanmaalla on todettu tavanomaista enemmän tapauksia, vaikka muut mikrobit ovat edelleen hinkuyskää tavallisempia yskän aiheuttajia. Tartuntoja on todettu lähinnä 10-15 vuotiailla nuorilla tai aikuisilla. Imeväisikäisten tartunnat ovat olleet harvinaisia.
Hinkuyskätapauksista kannattaa olla yhteydessä oman alueen tartuntatautihoitajaan tai -lääkäriin. Hinkuyskän torjuntatoimien keskeinen tavoite on estää tartuntojen leviäminen imeväisikäisiin. Muille väestöryhmille hinkuyskä ei ole vaarallinen.
Hinkuyskän tyypillinen oire on puuskittainen yskä
Hinkuyskä on Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama hengitystieinfektio. Taudin itämisaika on 1–3 viikkoa. Tyypillinen oire on useita viikkoja, jopa 2–3 kuukautta kestävä yskä, joka muuttuu puuskittaiseksi. Erityisesti pienillä lapsilla yskä voi olla tikahduttavaa ja sisäänhengitys voi vaikeutua, jolloin kuuluu hinkuva ääni yskänpuuskan loppuvaiheessa. Yskänpuuskan lopussa lapsi saattaa oksentaa. Puuskien välillä potilas on yleensä hyväkuntoinen ja vähäoireinen.
Pienillä vauvoilla yskä voi alkuvaiheessa puuttua kokonaan. Aluksi ainut oire saattaa olla yökkäily, oksentelu tai hengityskatkokset. Tämän vuoksi pienillä vauvoilla hinkuyskää tulee epäillä herkemmin ja epäilyn yhteydessä heidät tulee ohjata päivystykseen. Vauvoilla pelkkä hinkuyskäepäily on yleensä syy ottaa lapsi sairaalaseurantaan.
Hinkuyskä on vaarallinen alle kuuden kuukauden ikäisille rokottamattomille tai puutteellisesti rokotetuille pikkulapsille. Erityisen riskiryhmän muodostavat alle kolmen kuukauden ikäiset lapset, jotka eivät ole vielä ehtineet saada ensimmäistä hinkuyskärokoteannosta.
Isompien lasten ja aikuisten hinkuyskädiagnoosin yhteydessä on tärkeää kartoittaa, onko tapauksen lähipiirissä pieniä vauvoja tai yli 36 raskausviikolla olevia naisia ja tarjota näissä tapauksissa lähipiirille ennaltaehkäisevää antibioottilääkitystä.
Miten hinkuyskä todetaan?
Hinkuyskää etsitään henkilöstä, joka on sairastunut kovaan puuskittaiseen yskään. Hinkuyskää ei ole tarpeen etsiä aikuisten tai nuorten tavallisten ylähengitystieoireiden, kuten nuhan, nuhakuumeen, kurkkukivun tai lievän yskän yhteydessä. Imeväisikäisillä lapsilla kynnys testaamiseen on matala.
Mikäli laboratoriovarmennetun tapauksen lähikontaktilla alkaa hinkuyskään sopivat oireet, voidaan lääkitys aloittaa myös oireiden perusteella ilman testaamista.
Testaamista kannattaa harkita herkemmin, mikäli oireisen henkilön lähipiirissä on pikkuvauvoja tai yli 36 raskausviikolla olevia naisia.
Bordetella pertussis voidaan löytää nenänielusta PCR-testillä, jos oireet ovat kestäneet alle 4 viikkoa (RBaktNho, Fimlab ATK 9877).
Vasta-aineiden määrittämisestä on harvoin hyötyä; se voi joskus auttaa epidemioiden selvittelyssä (S-BopeAb, Fimlab ATK 2471). Serologia mittaa myös rokotteiden hinkuyskärokotteiden aiheuttamaa immuunivastetta.
Miten hinkuyskää hoidetaan?
Hinkuyskän oireita voidaan lievittää antibioottihoidolla. Hoito on tehokkaimmillaan taudin alkuvaiheessa, alle kahden viikon ajan yskineelle. Kahdesta neljään viikkoa yskineet hoidetaan tartuttavuuden vähentämiseksi. Jos oireiden alusta on kulunut yli kuukausi, sairastunut ei ole enää tartuttava eikä antibiootista ole hyötyä. Taudin ensisijainen hoito on atsitromysiini.
Miten hinkuyskän leviämistä ehkäistään?
Hinkuyskä tarttuu henkilöstä toiseen pisaratartuntana, kun henkilö yskii tai puhuu. Oireeton henkilö ei ole tartuttava. Hyvä yskimis- ja käsihygienia ehkäisevät lisätartuntoja niin kuin muissakin hengitystieinfektioissa.
Sairastunut on tartuttavimmillaan kaksi ensimmäistä viikkoa oireiden alusta. Yli kolme viikkoa yskineiden, aiemmin rokotettujen, tartuttavuusriski on vähäinen.
Sairastuneiden lasten tulisi olla poissa koulusta ja päiväkodista viisi vuorokautta mikrobilääkehoidon alkamisesta. Yli kolme viikkoa yskineen ei tarvitse olla pois töistä tai koulusta, vaikka antibioottia ei olisi annettu. Sairaalassa hoidettavan potilaan pisaravarotoimia jatketaan viiden vuorokauden ajan mikrobilääkehoidon alusta.
Hinkuyskään sairastunut sosiaali- ja terveydenhuollon potilas- tai asiakastyötä tekevä työntekijä voi palata töihin, kun on kulunut viisi vuorokautta hinkuyskään tehoavan mikrobilääkehoidon alusta. Taudille altistunut, oireeton työntekijä voi jatkaa omissa työtehtävissään.
Oireettomalle hinkuyskälle altistuneelle tarjotaan estohoitoa muutamissa poikkeustapauksissa. Estohoidolla suojataan hinkuyskään sairastuneen perheessä tai muussa lähipiirissä olevaa alle puolivuotiasta tai loppuraskaudessa olevaa naista. Estohoitoa tarjotaan seuraavasti:
- Jos hinkuyskätapauksen perheessä on alle puolivuotiaita lapsia tai yli 36. raskausviikolla oleva, koko perheelle annetaan mikrobilääkeprofylaksi riippumatta oirekuvasta tai rokotusstatuksesta.
- Tunnistetaan hinkuyskätapauksen muussa lähipiirissä olevat alle puolivuotiaat lapset ja yli 36. raskausviikolla olevat naiset. Heille annetaan mikrobilääkeprofylaksi, jos he ovat olleet lähikontaktissa hinkuyskätapaukseen kolmen viikon sisällä tämän oireiden alkamisesta eikä lähikontaktista ole kulunut yli kolme viikkoa.
Hinkuyskärokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan
Suomessa kaikki lapset ja nuoret aikuiset saavat hinkuyskärokotukset maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa. Tartuntatautilaki edellyttää suojaa hinkuyskää vastaan niillä, jotka työskentelevät alle vuoden ikäisten lasten kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Työntekijän tulee huolehtia tehosterokotuksesta viiden vuoden välein.
Hinkuyskän rokotuskattavuus on Suomessa hyvä. Poikkeuksen muodostaa 25 vuoden iässä suositeltava tehosteannos, jonka on ottanut vain pieni osa ikäluokasta. Kaikilla vuonna 1993 ja sen jälkeen syntyneillä on oikeus saada tehoste myöhemmin, jos se on jäänyt 25-vuotiaana ottamatta. Tehosteen voi ottaa myös raskauden aikana.
Lue lisää hinkuyskästä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta:
Päivitetty 19.8.2024