Imeväisikäinen ja leikki-ikäinen lapsi voi sairastaa 5-10 tavallista tartuntatautia eli infektiota vuosittain. Hengitystieinfektioita voi aiheuttaa yli sata eri virusta. Infektioita esiintyy eniten syys-, talvi- ja kevätaikaan. Lapset sairastavat eniten infektioita 9 kk:n iästä puolentoista vuoden ikään. Tavallisesti infektiot kestävät muutamasta päivästä viikkoon, lisäksi tämän jälkeinen toipilasaika voi kestää päivistä viikkoon. Lasten vastustuskyky kehittyy tartuntojen myötä. Ihannetapauksessa lapsi sairastaa taudin vähäoireisena tai oireettomana. Osa lapsista sairastuu kuitenkin oireiseen tautiin lähes jokaisesta kohtaamastaan tartunnasta ja joutuvat infektiokierteeseen.

Taudinaiheuttajat tarttuvat sairaasta henkilöstä terveeseen tavallisimmin hengitysteiden välityksellä. Myös uloste tai muut eritteet, voivat levittää taudinaiheuttajia, yleensä käsien välityksellä.

Tauti voi olla tarttuva jo ennen oireiden puhkeamista. Tästä syystä ryhmässä voi olla paljon oireettomia taudinkantajia jo silloin, kun ensimmäinen oireinen sairastapaus havaitaan. Tarttuvien tautien leviämistä ei kokonaan pystytäkään torjumaan siten, että sairaat lapset eristetään varhaiskasvatuksesta. Usein lapsiryhmässä on samanaikaisesti sekä oireettomia, tartuttavia taudinkantajia ja oireisia lapsia sekä taudista jo toipuvia.

Sairaan lapsen kannalta on tärkeää, että hän saa sairastaa tautinsa kotona ja toipua siitä, kunnes hän taas pystyy osallistumaan normaaliin toimintaan varhaiskasvatuksessa. Toipumisajat ovat yksilöllisiä eikä niille voi antaa yleisiä suosituksia. Taudista toipumisaika tulee harkita aina lapsikohtaisesti.

2. Tarttuvien tautien torjunta päiväkodeissa

Infektioiden leviämiseen varhaiskasvatuksessa voidaan vaikuttaa yksinkertaisin keinoin lapsen ikä ja lapsiryhmä huomioon ottaen.

2.1 Hyvä käsihygienia

Päiväkodin henkilökunta ei käytä työssä ollessa rannekelloa, sormuksia, käsikoruja sekä rakenne- tai geelikynsiä. Kynnet pidetään lyhyinä. Työntekijän käsien ihon tulee olla ehjä. Koska epidemia- ja sen epäilytilanteessa käsihygieniaa tehostetaan, työtekijöiden on hyvä kiinnittää erityistä huomiota käsien ihon hoitoon ja rasvaukseen.

Kädet ja sormenpäät levittävät ja siirtävät mikrobeja tehokkaasti paikasta toiseen. Infektioita voidaan vähentää pesemällä ja desinfioimalla käsiä. Hygieniakäytäntöjä tehostettaessa, lisätään pesukertoja, kiinnitetään huomiota oikeaan käsienpesutapaan ja käytetään käsihuuhdetta. Lyhyet kynnet helpottavat käsien puhdistamista.

Henkilökunnan käsien pesu vedellä ja pesunesteellä

päiväkotiin tullessa ja sieltä lähdettäessä
kädet ovat näkyvästi likaiset
ennen/ jälkeen ruuan jakamisen tai ruokailun
WC:ssä käynnin jälkeen
oksennus- ja ripulieritteiden käsittelyn jälkeen: suojakäsineiden riisuminen, käsien pesu ja käsien desinfektio käsihuuhteella
eritteiden siivoamisen jälkeen
oltuaan kontaktissa sairastuneen lapsen kanssa
pöytien pyyhkimisen jälkeen
lapsen WC-toimien ja vaipanvaihdon jälkeen
yskimisen, niistämisen ja aivastamisen jälkeen, jos käsissä on eritettä
lasten riisumisen jälkeen/ ulkoilusta tullessa

Aikuinen opettaa lapsille oikean tavan pestä kädet ja vastaa lasten käsihygienian toteutumisesta.

Lasten käsien pesu vedellä ja pesunesteellä aina

päiväkotiin tullessa, lähtiessä ja kotiin saavuttaessa huoltajien valvomana
ulkoilusta sisään tullessa
ennen ruokailua
vaipanvaihdon ja WC:ssä käynnin jälkeen
yskimisen, niistämisen ja aivastamisen jälkeen
kun käsissä on näkyvää likaa
jos lapsi on leikkinyt sairastuneen ja kotiin lähetetyn lapsen kanssa.

Käsien desinfektio käsihuuhteella

Käytetään vähintään 70% etanolikäsihuuhdetta. Käsihuuhde tulee olla helposti saatavilla. Aikuisen käsiin laitetaan huuhdetta riittävästi (vähintään 3-5 ml) lapsen käteen riittää 1 painallus.

Aikuinen annostelee lapsille käsihuuhteen.

Aikuisten käsien desinfektio

Päiväkotiin tullessa ja sieltä lähdettäessä
Ennen ruuan jakoa ja ruokailua
Ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen
Vaipanvaihdon jälkeen ja kun on avustanut lapsia WC:ssä
Eritteiden poistamisen jälkeen, kun suojakäsineet on riisuttu
Oksennus- ja ripulieritteiden käsittelyn jälkeen suojakäsineiden riisuminen, käsien pesu ja käsien desinfektio
Yskimisen, niistämisen ja aivastamisen jälkeen, ellei käsissä ole eritettä
Käsien pesun jälkeen epidemian (esim. influenssa tai RSV) aikana
Kun ei ole käsien pesumahdollisuutta

Lasten käsien desinfektio

Käsihuuhdetta pitää käyttää influenssa-, oksennus- ja ripuliepidemia-aikoina käsien pesun ja huolellisen kuivauksen jälkeen
Lisäksi käsihuuhteen käyttöä suositellaan käsien pesun jälkeen ainakin ennen ruokailua ja WC:ssä käynnin jälkeen
Henkilökunta annostelee käsihuuhteen (1 painallus) lasten käsiin, esim. pumppupullosta ja auttaa huuhteen levittämisessä

Kertakäyttöiset tehdaspuhtaat suojakäsineet

Lapsen vaipan vaihdossa ja pyllyn pesussa
Oksennus-, ripuli- ja muita eritteitä poistettaessa
Kun ollaan kosketuksissa vereen tai näkyvästi verisiin eritteisiin
Suojakäsineet ovat tehtävä- ja lapsikohtaiset
Käsien desinfektio ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen
Suojakäsineitä ei pestä eikä desinfioida

2.2 Suojaesiliinan käyttö

Työntekijä käyttää suojaesiliinaa

Kun on oman työasun likaantumisen vaara
Epidemiatilanteissa WC- ja siivoustoimissa, vuodevaatteiden vaihdossa

2.3 Ruoan jakaminen

Yksi aikuinen jakaa ruuan. Hän ei osallistu samalla lasten hoitamiseen
Ruoan jakaja huolehtii hyvästä käsihygieniasta
Lapset eivät osallistu ruoan jakamiseen, he voivat osallistua astioiden keräämiseen
Omatoimisuutta opettelevat lapset voivat ottaa itse ruokansa aikuisen valvoessa hygieenisyyden säilymistä
Lapset pesevät kädet pesunesteellä ja kuivaavat kätensä huolellisesti ennen ja jälkeen apulaistehtävien

2.4 Hampaiden pesu

Hampaita pestään vain lapsen yöpyessä hoitopaikassa. Hampaiden pesu suoritetaan aikuisen valvonnassa
Varhaiskasvatuksessa voi käyttää ksylitolipurukumia tai -pastilleja

2.5 Tuttihuolto

Vanhemmat nimeävät lapsen tutit ja huolehtivat niiden puhtaudesta
Tutit säilytetään kannellisissa rasioissa lapsen lokerossa

2.6 Vaipan vaihto

Vaipat vaihdetaan WC:ssä tai erillisessä siihen tarkoitukseen varatussa tilassa, josta saa oven kiinni muuhun tilaan. WC:ssä vain muutama lapsi kerrallaan. WC-tilaan ei tuoda lasten leluja tai kirjoja
Peppu pestään juoksevan veden alla ja kuivataan kertakäyttöpyyhkeeseen
Vaipanvaihtoalustan on oltava helposti puhdistettava, kosteutta imemätön ja kosteaa pyyhkimistä kestävä. Alustan suojana on kertakäyttöpaperi, joka vaihdetaan joka kerta. Mikäli alusta tahriintuu eritteistä, se pyyhitään eritteille sopivalla desinfektioaineella
Jos vaipat vaihdetaan sylissä, käytetään muovista kertakäyttöesiliinaa suojana
Lapsilla, joilla käytetään kestovaippoja, päiväkotiin tuodaan puhtaat kestovaipat ja ne pestään kotona

2.7 Pottatoimet

Tehdään aina WC:ssä, korkeintaan muutama lapsi kerrallaan
Potta tyhjennetään WC-pyttyyn ja potta huuhdellaan vain tähän tarkoitukseen varatussa altaassa
Lapsilla mielellään oma nimetty potta
Lapsen kädet pestään pesunesteellä ja kuivataan huolellisesti
Henkilökunta pesee kädet pesunesteellä ja kuivaa huolellisesti ja käyttää käsihuuhdetta
Epidemiatilanteissa päiväkodin henkilökunta pesee potat jokaisen käytön jälkeen desinfektioaineella. WC-istuimen rengas pyyhitään käytön jälkeen desinfektioaineella.

2.8 WC-pönttöä käyttävät lapset

WC-vedetään kansi alhaalla
Aikuinen poistaa tarvittaessa eritteet
Aikuinen vastaa lasten käsihygienian toteutumisesta

2.9 Eritetahrojen poisto

Eritteet (oksennus, uloste, veri, virtsa jne.) poistetaan välittömästi eritetahradesinfektioaineella (eritetahrapakki)
Eritteiden poistossa desinfektioaineella käytetään aina suojakäsineitä
Välineet säilytetään yhteisesti sovitussa paikassa, lasten ulottumattomissa
Viimeisin käyttäjä tai sovittu henkilö huolehtii siitä, että eritetahrapakkiin jää kaikki tarvittava välineet seuraavaa käyttäjää varten

2.10 Eritepyykki

Eritteiset liinavaatteet pestään yksikössä ja kuivataan puhtaana tai lähetetään pesulaan, mikäli pesula noutaa pyykin muutaman päivän kuluessa. Pyykki pakataan pesulan ohjeiden mukaan

2.11 Lelujen puhdistus

Lelujen valinnassa kiinnitetään huomiota mm. niiden puhdistettavuuteen
Pienten lasten suuhun menevät lelut pestään päivittäin
Paljon käytetyt lelut pestään viikoittain, kuitenkin aina heti lelujen likaannuttua
Vesipesua kestävät lelut voi pestä pesupussissa pesukoneessa muutaman pyyhkeen kanssa
Epidemiatilanteissa lelujen puhdistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota
Kannattaa laittaa osa leluista pois käytöstä välillä

2.12 Roolivaatteet

Pestään tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Päätäitartunta-aikaan vältetään päähineiden käyttöä

2.13 Päivittäinen kosketuspintojen puhdistus

WC-istuimet ja potat
WC:n kosketuspinnat ja vesihanat
Ovenkahvat
Lelut
Pöydät, tuolit, matalalla olevat hyllyt, kahvat, kaikki muut kosketuspinnat
Lattiat
Puhdistus tehdään yleispuhdistusaineella
Huolehditaan siitä, että jokaisella lapsella on henkilökohtaiset vuodevaatteet

3. Suositus varhaiskasvatuksen poissaolon ajoista eri infektiosairauksien yhteydessä

Alla on aakkosjärjestyksessä luettelo poissaolosuosituksista eri infektiosairauksissa.

Enterovirukset, enterorokko

Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Hengitysteiden virusinfektiot (yskä, nuha, nuhakuume)

Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Hepatiitti A

Hoitoon voi palata 1 viikko keltaisuuden alusta tai 14 vrk oireiden alusta, ellei keltaisuutta ilmene

Hinkuyskä

5 vrk antibioottihoidon alkamisesta. Jos oireita on ollut yli 21 vrk diagnosointihetkellä, hoitoon voi palata

Kihomadot

Ei aiheuta poissaolon tarvetta

Kuume

Lasta ei viedä varhaiskasvatukseen kuumeisena. Muuten poissaolon tarve riippuu taudista

MRSA-kantajuus

Ei aiheuta poissaolon tarvetta

Mykoplasma

Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Märkärupi

24 tuntia suun kautta otettavan tai 48 tuntia paikallisen antibioottihoidon aloittamisesta

Ontelo- ja muut syylät

Ei aiheuta poissaolon tarvetta

Parvorokko

Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Päätäi

Kunnes hoidettu

Sidekalvotulehdus (silmätulehdus)

Kotiin jääminen suositeltavaa voimakkaimman rähmimisen ajan; ei kuitenkaan ehdotonta tarvetta poissaoloon

Streptokokki A ja tulirokko

24 tuntia hoidon alusta, jos kuumeeton ja yleistila sallii
Katso ohje: Toiminta A-streptokokin aiheuttamassa päiväkotiepidemiatilanteessa

Suolistoinfektiot/ripuli/oksentelu (virukset, bakteerit)

Hoitoon voi tulla, kun lapsi on ollut 2 vrk oireeton.
Erityistapauksissa (salmonella, shigella ja EHEC) toimitaan terveydenhuollon antamien ohjeiden mukaan.

Syyhy

Oireinen lapsi:

Ivermektiinitabletteja käytettäessä hoitoon voi tulla 12 tunnin kuluttua tabletin ottamisesta
Permetriinivoidetta (Nix) tai bentsyylibentsoaatti/disulfiraamivoidetta (Tenutex) käytettäessä hoitoon voi tulla, kun voide on ollut iholla pakkauksen ohjeen mukaisen vaikutusajan.
Rikkivaseliiinia käytettäessä hoitoon voi tulla, kun kolmen vuorokauden hoito on toteutettu loppuun

Altistunut, mutta oireeton:

Hoidossa voi käydä tavalliseen tapaan

Vauvarokko

Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Vesirokko ja vyöruusu

Rokottamaton lapsi: hoitoon voi tulla, kun ruvet ovat kuivuneet: n. 5 vrk ihottuman alusta.
Rokotettu lapsi: hoitoon voi tulla, kun uusia näppyjä ei enää tule.
Vyöruusu: hoitoon voi tulla, jos ihomuutokset saadaan pidettyä peitettynä

Välikorvatulehdus

Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii