Vesirokko ja vyöruusu, ohje ammattilaisille

Ohje päivitetty 14.4.2025

Vesirokko ja vyöruusu ovat vesirokkoviruksen aiheuttamia herkästi tarttuvia infektioita. Vesirokko tarttuu kosketus- ja ilmatartuntana. Vesirokon itämisaika on 2–3 viikkoa, tavallisimmin 14–16 päivää. Vesirokkopotilas on tartuttava 1–2 päivää ennen ihottuman alkua siihen asti, kunnes ihomuutokset ovat ruvettuneet.

THL:n vesirokko-ohje

Varotoimet ja huonesijoitus

Vesirokkoa sairastava potilas hoidetaan kosketus-, pisara- ja ilmavarotoimin, kunnes leesiot ovat rupeutuneet. Hoito toteutetaan mieluiten alipainehuoneessa. Jos alipainehuonetta ei ole, hoidetaan potilas yhden hengen huoneessa, jossa on oma WC.

Paikallista vyöruusua sairastava, vastustuskyvyltään normaali potilas hoidetaan kosketusvarotoimin, kunnes leesiot ovat rupeutuneet. Potilas sijoitetaan yhden hengen huoneeseen, mikäli se on mahdollista.

Paikallista vyöruusua sairastava immuunipuutteinen potilas, jolla on riski saada yleistynyt taudinkuva (T-soluvälitteinen immuunipuute esim. aktiivisten syöpähoitojen, primaarin immuunipuutoksen, AIDS-vaiheen HIV:n vuoksi):

• Jos kyseessä on selvästi paikallinen vyöruusu, potilas hoidetaan kosketusvarotoimin, kunnes leesiot ovat rupeutuneet
• Jos herää epäily yleistymisestä, otetaan käyttöön ilmavarotoimet
• Potilas hoidetaan ensisijaisesti alipainehuoneessa. Jos alipainehuonetta ei ole, hoidetaan potilas yhden hengen huoneessa, jossa on oma WC.

Hoitava lääkäri arvioi yleistyneen taudinkuvan riskin ja tarvittavat varotoimet. Jos vesirokko- tai vyöruusuleesioihin kehittyy sekundaarinen bakteeri-infektio, kosketusvarotoimia jatketaan, kunnes sekundaarinen bakteeri-infektio on parantunut.

Ilmavarotoimin hoidettavat potilaat

Ilmavarotoimin hoidettavia potilasta kuljetetaan vain välttämättömissä tilanteissa. Varotoimihuoneeseen menoon täytyy olla henkilökunnan lupa. Henkilökunnan on selvitettävä vierailijoille tartuntavaara ja taudin leviämistapa. Ei-immuunien henkilöiden vierailut sallitaan vasta, kun tartuttavuusaika on ohitettu.

Työntekijän altistuminen

Vesirokkovirukselle altistumiseksi katsotaan:

• Kasvotusten tapahtuva kontakti vesirokkoa tartuttavan henkilön kanssa (esim. keskustelu) yli 5 minuuttia
• Oleskelu samassa huoneessa yli 15 minuuttia vesirokkoa tartuttavan henkilön kanssa
• Suora kosketus vesirokko- tai vyöruusurakkuloihin

Jos vesirokolle altistunut työntekijä ei tiedä sairastaneensa vesirokkoa, eikä häntä ole rokotettu, hän ottaa heti yhteyttä työterveyshuoltoon vesirokkovasta-aineiden tutkimiseksi. Jos vasta-ainetulos on negatiivinen, työntekijälle annetaan vesirokkorokote 72 tunnin kuluessa altistumisesta.

Poikkeuksena seuraavat tilanteet:

Raskaana olevan työntekijän altistuminen:

• mikäli vesirokkovasta-aineet ovat negatiiviset, aloitetaan 7-9 vrk kohdalla altistumisesta estolääkityksenä asikloviiri 800 mg x 5 seitsemän päivän ajaksi. Työntekijä siirretään pois sellaisesta potilastyöstä,jossa hän hoitaisi tartunnalle alttiita tai immuunipuutteisia potilaita aikavälillä 8-21 vrk altistumisesta.

Immuunipuutteisen työntekijän altistuminen:

• annetaan VZV-immunoglobuliinia 96 tunnin kuluessa altistumisesta. Lisäksi voidaan aloittaa asikloviiriestolääkitys, kuten edellä.

Epäselvissä tilanteissa voi konsultoida infektiolääkäriä.