Krimin-Kongon verenvuotokuume (CCHF) ohje ammattilaisille

Päivitetty 22.8.2023

Tietoa Krimin-Kongon verenvuotokuumeesta

Krimin-Kongon verenvuotokuumeen aiheuttaa Bunyavirusten heimoon kuuluva Nairovirus. Endeemisiä alueita on osassa Afrikkaa, Aasiaa, Kaakkois-Eurooppaa, Lähi-itää ja Aasiaa.


 

Vuosittain raportoidaan yli 1000 tapausta. Kaikki tartunnan saaneet eivät saa kliinistä tautia, arviolta joka viides tartunnan saanut sairastuu verenvuotokuumeeseen. Kuolleisuus vaihtelee 4–20 prosentin välillä.

Katso kartta esiintyvyyden suhteen. Tautitapauksia on ollut paljon muun muassa Turkissa. Espanjassa ja Kreikassa on ollut vain yksittäisiä tapauksia.

Pääasiallinen vektori on Hyalomma-suvun puutiainen, tavallisimmin H. marginatum. Pohjoisella pallonpuoliskolla tartunnat ovat yleisimpiä touko-syyskuussa (pois lukien Pakistan).

CCHF-tartunnan saaneet eläimet ovat oireettomia. Virus tarttuu ihmiseen Hyalomma-puutiaisen puremasta tai puutiaisen murskaamisesta paljain käsin, infektoituneesta eläimestä (esim. lypsykarja, lammas, vuohi, sika, strutsi) teurastuksen tai muun käsittelyn yhteydessä tai Krimin-Kongon verenvuotokuumeeseen sairastuneen ihmisen veren tai eritteiden (virtsa, uloste ja muut ruumiin eritteet) välityksellä. Virus voi tarttua myös äidistä sikiöön raskauden aikana.

Sairastuneet ovat enimmäkseen olleet karjankasvattajia, maanviljelijöitä, teurastajia ja eläinlääkäreitä, harvemmin rauhanturvaajia tai matkailijoita. Matkailijan riski saada tartunta on pieni. Tartuntariski liittyy liikkumiseen endeemisellä alueella, esim. metsästys, vaellus tai telttailu (tartunta puutiaisen puremasta tai sairaasta eläimestä). Terveydenhuollon työntekijä voi saada tartunnan sairastunutta ihmistä hoitaessaan (tartunta verestä tai eritteistä), jonka vuoksi varhainen CCHF epäily on tärkeää.

Ajankohtaista tietoa:

Itämisaika: 2–14 vuorokautta. Itämisaika riippuu tartuntatavasta. Punkin puremassa itämisaika on yleensä 1–3 vuorokautta (enintään 9 vuorokautta), eritteen välityksellä tapahtuneessa tartunnassa yleensä 5–6 vuorokautta (enintään 13 vuorokautta).

Taudinkuva: Äkillinen kuumetauti, lihaskipu, päänsärky, huimaus, niskakipu ja niskajäykkyys, silmien arkuus ja valonarkuus. Taudin alkuvaiheessa voi olla myös pahoinvointia, vatsakipua, oksentelua, ripulia, kurkkukipua. Vaikeissa tapauksissa 1–7 vuorokautta ensioireista verenvuodot, sekavuus ja elinvauriot (hepatiitti, akuutti munuaisten vajaatoiminta, akuutti hengitysvaje).

Altistumistiedot:

  • 14 vuorokauden sisällä ennen oireiden alkua oleskelu endeemisillä alueilla

ja

  • tieto punkinpuremasta (aina sairastuneella ei ole havaintoa puremasta)

tai

  • tieto kontaktista tautiin sairastuneeseen ihmiseen tai eläimeen (eläimen verelle tai eritteille altistuminen esim. teurastuksen yhteydessä).

Potilaan hoito avovastaanotolla

Jos epäily Krimin-Kongon verenvuotokuumeesta syntyy avovastaanotolla, siirrä potilas omaan huonetilaan erilleen muista potilaista. Potilas pukee kirurgisen suu-nenäsuojuksen, jos hän pystyy sitä käyttämään. Opeta potilaalle yskimishygienia. Vältä lähikontaktia potilaaseen. Käytä suojaimia, jos sinun on oltava potilaan kanssa samassa huoneessa:

  • FFP2- tai FFP3-hengityksensuojain
  • Visiiri tai suojalasit
  • Suojatakki tai hihallinen suojaesiliina
  • Kahdet suojakäsineet päällekkäin

Konsultoi Pirhan infektiolääkäriä tutkimuksista ja hoidosta.

Potilaan hoito sairaalassa

Hoida potilasta kosketus-, pisara- ja ilmavarotoimin Pirhan intrassa olevan Toimintaohje 3 mukaisesti.

Ribaviriinihoitoa on maailmalla käytetty. Tarkista hoidon asianmukaisuus ja annostelu viimeisen tutkimustiedon perusteella. Tilanne 8/2023: tutkimuksen puutteen perusteella käyttöä ei voi suositella.

Hoitohenkilökunnan altistuminen

Altistuksen (neulanpistotapaturma, eritteitä limakalvoille) jälkeistä ribaviriiniprofylaksia on maailmalla käytetty. Tarkista profylaksin asianmukaisuus ja annostelu viimeisen tutkimustiedon perusteella.

Päivitetty 28.11.2024