Infektiotiedote 1/2023

Julkaistu 3.2.2023

B-hepatiittiepidemia Pirkanmaalla ruiskuhuumeiden käyttäjien parissa

Epidemiologi Sirpa Räsänen
Infektiolääkäri Laura Tervo
Infektiolääkäri Kirsi Valve

Akuuttien B-hepatiittitapausten määrä on vuoden 2021 jälkeen ollut koko Suomessa noususuuntainen. On viitteitä siitä, että merkittävä osa tapauksista liittyisi ruiskuhuumeiden käyttöön. Edellinen B-hepatiittiepidemia oli ennen vuosituhannen vaihdetta. Tällöin arvioitiin, että akuuteista B-hepatiiteista noin 60 prosenttia oli ruiskuhuumeiden kautta saatuja (Hepatiitti B-rokotusohjelman arviointi KTL 9/2006). Ruiskuhuumeiden käyttäjien B-hepatiittiepidemian alun jälkeen havaittiin vuosina 1998 - 2003 heidän keskuudessaan levinnyt HIV-epidemia (Pääkaupunkiseudun huumeidenkäyttäjien HIV-epidemia. SLL).

B-hepatiittiepidemia näkyy nyt myös Pirkanmaalla. Akuutteja B-hepatiittitapauksia on 2000-luvulla ollut yleensä korkeintaan yksi vuodessa, mutta vuonna 2022 näitä todettiin yhdeksän. Tapauksista viisi on kantaväestöön kuuluvia 24 - 31-vuotiaita aikuisia, joilla tartuntatapana on todennäköisimmin suonensisäisten päihteiden käyttö. B-hepatiitti voi levitä epäpuhtaista välineistä myös tatuointien, lävistysten tai akupunktion yhteydessä. B-hepatiitti tarttuu helposti suojaamattomassa seksissä sekä synnytyksen yhteydessä vastasyntyneeseen.

B-hepatiitin itämisaika on 1 - 4 kuukautta. Infektio on usein subkliininen. Ensioireita ovat ruokahaluttomuus ja pahoinvointi. Osalle tulee oireisto, johon liittyy kuumeilu, iho- ja niveloireita. Ylävatsakipu liittyy hepatiittiin ja noin kolmasosa sairastuneista saa ikteerisen taudinkuvan. Fulminantti hepatiitti on harvinainen. Sairaalaseuranta on tarpeen oireisilla, ikteerisillä potilailla tai jos todetaan maksafunktion alenema.

Kuvassa on esitetty B-hepatiittiserologian muutokset, jos sairastunut paranee spontaanisti akuutista infektiosta.

On epäiltävissä, että alueellamme on todettua enemmän akuuttiin B-hepatiittiin sairastuneita ja riski tartuntojen leviämiselle riskiryhmässä ja myös sen ulkopuolelle on olemassa.

Epidemian katkaisutoimet

Ruiskuhuumeita käyttäviltä pyydetään tutkimaan B-hepatiitin seulontatutkimuksena S-HBsAg. Jos se on positiivinen, tutkitaan Alat, Bil, S-HBeAg ja S-HBcAbM. Infektion ja tartuttavuuden (S-HBsAg, S-HBeAg) väistymistä seurataan laboratoriokokein 3 kk välein. Jos HBsAg on positiivinen vielä yli 6 kk kuluttua, kyseessä on krooninen B-hepatiitti. Tuolloin on syytä tutkia HBVNh, ja arvioida mahdollisuus B-hepatiitin lääkehoitoon.

B-hepatiitin lisäksi ruiskuhuumeiden käyttäjiltä pyydetään tutkimaan myös HIVAgAb ja HCVAb.

Ruiskuhuumeita käyttäville tarjotaan maksutta B-hepatiittirokotesarja.

Jos henkilöllä todetaan akuutti B-hepatiitti tai hän on krooninen B-hepatiitin kantaja, kuuluu hänen perheenjäsenilleen ja vakituisille seksikumppaneille tarjota maksuton B-hepatiitti-rokotesarja. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön, joka voi työssään altistua veritapaturmille, tulisi saada hepatiittirokotteet työ- tai opiskeluterveydenhuollon kautta.

Muutoksia mikrobilääkeherkkyyksien tulkinnoissa 1.2.2023 alkaen

Ylilääkäri Tapio Seiskari, Fimlab

Suomessa kliinisen mikrobiologian laboratoriot tekevät viljelytutkimuksissa todetuille bakteereille herkkyysmäärityksiä noudattaen EUCAST (European committee on antimicrobial susceptibility testing) -suosituksia. Näissä suosituksissa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka johtavat muutoksiin myös Fimlabin herkkyystulosten vastaamisessa ja tulkinnassa.

1. I:n uusi määritelmä

Bakteerin herkkyys mikrobilääkkeelle raportoidaan SIR-luokittelun mukaisesti.

S = herkkä
I = herkkä hoitosuositusten
R = resistentti, terapeuttinen teho todennäköisesti huono

I tarkoittaa siis herkkää (I=S), kunhan annostus on hoitosuositusten mukainen. Suomessa hoitosuositusten mukainen annostelu (esimerkiksi kefuroksiimi 1,5 g x 3 iv.) katsotaan aina riittäväksi.

2. Tulkintarajoissa muutoksia

Tiettyjen bakteerien ja mikrobilääkkeiden osalta S-tulkinnan raja on säädetty sellaiseksi, että S-tulkintaa ei käytännössä enää esiinny.

3. Hoitokäytännöt eivät muutu

Muutosten seurauksena I-tulkintojen osuus herkkyystuloksissa tulee kasvamaan, mutta sen perusteella hoitoon ei pidä valita laajakirjoisempaa mikrobilääkettä. Hoidossa tulee käyttää suomalaisten hoitosuositusten mukaisia annoksia.

Esimerkkejä muutoksista herkillä bakteerikannoilla:

Näissä esimerkeissä I vastaa aiempaa S-tulkintaa ja on tulkittava herkäksi käytettäessä hoitosuositusten mukaista annostelua. Älä vaihda lääkettä laajakirjoisempaan.

Muutosten tultua voimaan laboratorio lisää tulkinnaltaan muuttuneisiin herkkyysmääritystuloksiin lausunnon, jossa muistutetaan I:n uudesta määritelmästä ja tarvittavista mikrobilääkeannoksista.